Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Huoneessa oli niin pimeä, ettei kumpikaan huomannut, kuinka Kreeta, joka oli vetäytynyt vuoteen uutimien taa, kauhistuneena peitti kasvot käsiinsä. Bertelsköldiin nämä uutiset tekivät toisenlaisen vaikutuksen.
Mutta tiedätkö, Kreeta, että minä olen ilkeä noita-akka, joka noidun sekä ihmisiä että eläimiä? Varo itseäsi, sinulla on pieniä lapsia; voisinhan minä pelastukseni palkaksi saattaa lapsesi turmioon. Ihmiset ovat luulleet sinusta pahaa, Jaana, mutta minä tunnen sinut paremmin. Sinä olet turhien kappalten kanssa askaroinut, mutta mitään pahaa et ole sillä tarkoittanut.
Uusi isännöitsijäni kirjoittaa minulle, että Mainiemi joka vuosi kohentuu vaipumustilastaan ja että alustalaisteni hyvinvointi lisääntyy. Mieleni tekee nähdä vanhaa kotiani. Sano minulle, Kreeta, elääkö vanha Jaana vielä? Eläähän hän, mutta... Mutta mitä?... Sanot sen niin surullisella äänellä. Niin, kun ... en tiedä, sanonko. Häntä on syytetty noituudesta, ja tutkinto alkaa näinä päivinä.
Niistä siirsi hän katseensa Kreetaan ja sanoi: Kas kun et sinä olekaan vielä listinyt noita nauriinsommia? Kyllä mä he nyt listin, nuhahti Kreeta. Matti ei sanaakaan enää vastannut. Hän meni ulos ja tultuaan oli hänellä kourassa norea koivunvitsa.
Paina sormus sormeeni... Jos viisi minuuttia kuluu ... eikä kohtaloni sillä ajalla muutu ... niin että sormus osoittaa voimaansa ... niin se on sinun ... muuten ... se on minun! Synnillinen, surullinen taikausko! sanoi Kreeta. Ja sillä ehdolla siis annatte minulle sormuksen vapaaehtoisesti? Annan.
Hän vaipui sitten vähäksi aikaa äänettömyyteen. Matti istui pesän edessä pää käteen nojattuna. Esteri oli asettanut istuimensa päänaluisen kohdalle, minä seisoin oven suussa. Tuli sinne kotoni väetkin ja seisahtuivat oven suuhun. Kreeta nosti taaskin silmiään ja huomasi Matin pesän edessä. Matti, hän sanoi, tule likemmä, että saan puhua.
Jos Johanna lähtee talosta ... seuraan minä häntä. Arvasinhan tuon! Kreeta! minun täytyy vielä saada tavata Johannaa ennen kuin lähden. En uskalla nyt ... olen liika kuohuksissa ja masentunut ... peloittaisin hänet vaan tarpeettomasti. Koettakaa sovittaa niin, että saan puhella hänen kanssaan häiriintymättä. Kyllä!... kyllä minä sovitan! Olkaa te, isäntä, vaan levollinen.
Ja päälle pääteeksi marssi trossivaunujen perässä pitkän pitkä jono harmaatakkisia sotamiehiä. Ei se veitikka huolinut vaikka Matti huusi minkä jaksoi: prasai prat, nietu ropoti satulaa; ja nauroi se lurjus vaan isoon ääneen kun Kreeta kiukkuisena huuteli: äl molot, ann' pois satula, harasoo, rakkar!
Onneksi ilmaantui oikeaan aikaan pappilan muori itse, tuo reipas ja kelpo Kreeta, jonka äidillinen huolenpito ei sallinut hänen noin vaarallista yritystä toimetonna katsella. Pietari, oma poikaseni, sanoi hän ja tarttui häntä lujasti käsivarteen; ole siivolla ja tottele äitiäsi, niinkuin aina olet totellut.
Näin emännän menevän... Kreeta! puhuitteko siitä puvusta? mitä emäntä sanoi?
Päivän Sana
Muut Etsivät