Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Unettomina öinä kohosi uudelleen ja uudelleen muistojen usvakuvien keskestä näky: jäätynyt järvi, sokaisevaa lunta sataa tiheään, nainen lapsi sylissä taistelee eteenpäin myrskyssä, kaatuu, nousee, vaipuu taas ja hautaantuu raivoisaan lumipyörteeseen... Ja tuon näyn yläpuolelle oli tulikirjaimin kirjotettu kolme kauheaa sanaa: kosto ... pahuudenpalkka ... rangaistus... Bengtin sielua värisytti.
»Ja että hänellä luultavasti on hevosväkeä mukanaan», lisäsi Auchenbreck, »jota en olisi luullut. Mutta pitääkö sentään vaaleta, herra markiisi? Onhan meillä tässä vihollisia voitettavana ja kosto meille tehdystä pahasta tarjona!» Argyle ei vastannut mitään; hän vain katsahti käsivarteensa, joka riippui siteessä; hän oli näet äskeisellä marssilla langennut ja loukkaantunut.
Ei voi täst' olla kosto kaukana. KOSBI. Nuo jotain katkerata hautovat. SIMRI. He viihtynevät kyllä aikanaan. KOSBI. Niin kolkkoa! minua värisyttää! Pois täältä vie, niin kauas, kauas, kauas! SIMRI. Ei Kosbi, ei: on täällä kansani. Syleilyni sun jälleen lämmittää. Kas tuolta isä vanhukseni astuu. Hän meit' ei hylkää. SAALU. Nuoret huimapäät Vaan koston tuntevat, ei rakkautta.
Arabialaisilla on erinomainen sielunvoima, äly ja terävä järki; niiltä ei puutu käsitysvoimaa eikä tieteisiin taipumusta. Heidän kiihkonsa on pikainen, heidän vihansa hirmuinen, kosto on velvollisuutensa. Heillä on palava kuvitusvoima, heidän puheensa on kuvannollista; he rakastavat ennen kaikkia satuja ja ihmeellisiä kertomuksia. Kahvipuu. Moni juo kahvikuppinsa ajattelematta siitä sen enempää.
"Oi Elämä, anna jotain uutta", pyyteli Annikki. "Kaikkien antimieni kanssa olet jo leikkinyt Annikkini," sanoi Elämä, "kaikki iloni olet iloinnut, ei ole mulla muuta jälellä kuin murhe." "No, anna sitten murhe, en ole sitä vielä koskaan kokenut," sanoi Annikki. "Annikki ainoiseni, kamala on lemmen kosto, mutta monta vertaa kamalampi on murheen kosto. Voi sitä ihmislasta, joka murheella leikkii!"
Kosto, tavallansa tauti, oli ja varttui Javanin sydämen syvimmässä, ja nyt se puhkesi täyteen liekkiin nuorta romalaista vastaan. Kirous huulilla tähtäsi hän seuraavan lyönnin Marcelloa vastaan, mutta tässä kohtasi hän vertaisensa. Jokaisen lyönnin väisti romalainen taitavasti, ja selvään näkyi hän tahtovan säästää vihollisensa henkeä ja ainoastaan varjelevan omaansa.
Kaikessa tässä piilevä julma pilkka, pilkatun luonnon kosto, ajatus että hän oli murhannut nautinnon antaessaan leikellä naista, täytti hänen silmittömällä raivolla. Hän, hillitsemätön rakkauden bacchantinna, jolla ei ollut omaatuntoa eikä siveyttä, tällainenkö olisi hänen loppunsa? Hän oli kuulevinaan äänen, joka huusi hänelle: "Ei lapsia, mutta ei myöskään aistillista nautintoa!"
Veri ja kosto asusti ihmisten sydämissä. Hallituksen sotaväki teurasti farmareita aivan kuin ennen intiaaneja. Ja niillä oli siihen syytä. Kaksituhatta kahdeksansataa sotamiestä oli surmattu peloittavissa dynamiittiräjähdyksissä Oregonissa, ja samalla tavalla oli tuhottu koko joukko rautatiejunia eri aikoina ja eri seuduilla.
Ja ne toivat aina toisia tullessaan: Olisiko hän voinut estää sitä, mitä oli tapahtunut? Oliko siihen ollut syynä hänen kovuutensa Rampa-Riittaa kohtaan? Oliko se kosto siitä, ettei ollut pitänyt esirukousta tytön puolesta, jota Anna aina oli niin hartaasti pyytänyt? Mistä syystä hän oikeastaan oli jättänyt sen esirukouksen pitämättä?
Nyt ryhdyttiin kaikellaisiin varokeinoihin, ettei rosvojen kosto voisi häntä tavata. Mutta ei haavat, ei isän ankara kielto eikä edes kartanon porttien ja hänen oman kammarinsa oven lukitseminen voinut estää Allania ajamasta juuri niitä miehiä takaa, joiden puolelta häntä uhkasi vaara.
Päivän Sana
Muut Etsivät