Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Hän ei voinut poistaa sielustaan kolkkoa tunnelmaa, jota merikaupungin edustalla olevista laguuneista nouseva aikainen syyssumu lisäsi. Huoaten hän katseli silmiensä edessä avautuvaa harmaata suomaisemaa. Hänen sydäntään raskauttivat katumus ja suru.
Huonetta valaisi yksi ainoa nauriisen pistetty kynttilä. Kaikki oli niin köyhää ja kolkkoa. Se oli vain väliaikainen suoja. Vähän ajan kuluttua kuului koputus ulko-ovella ja talon nainen avasi oven. "Tekö, herra tohtori! Olipa erinomaisen hyvä että tulitte". Lääkäri puisti pois lumen päälystakiltansa ja kysyi: "Kuinka hän voi?" "Nähtävästi yhtaläisesti kuin ennenkin".
Arkku laskettiin alas, nuorat kitisivät, ja sitten kuului kumea, pieni sysähdys, viimeinen. Beauchêne, joka nojautui erääsen sukulaiseensa, katseli tätä sammunein katsein. Constance, jolla oli ollut kolkkoa rohkeutta seurata mukana, oli nyt aivan itkettynyt ja pyörtyi.
Niin he työskentelivät monta raskasta päivää varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Ja ojitettuna nähtiin lopulta suurin osa kolkkoa Sompiosuota, jonka pinta nyt rupesi päivä päivältä käymään aina kuivemmaksi. Mutta kylvö-aika oli tullut, ja taasen kylvi Tuomas pellon, ja pian kohosi maasta oras.
Huh! kolkkoa ja pimeätä täällä ulkona on. Hyvästi, velikulta. He! etkö tule sisään puhelemaan hetkeks? Kiitos vaan! Näihin aikoihin viihtyy parhaiten kotosalla, valkean ääressä, vaimon ja lasten luona. Jumala heille kerran parempia aikoja suokoon! Jumalan haltuun! Kuu pilkistää pilvien ra'osta ja luo mustia varjoja näyttämölle. Toinen kohtaus.
"Onpa se jotenkin kolkkoa ja tuuli oli pimeään asti Pohjaisessa, waan sitten se tyyntyi aiwan tyyneksi, mutta luoteelta näkyy toki nousewan paksu musta pilwi", wastasi Matti. "Jääksi jänkä on merellä, hyyksi lonka luotehella", sanoi ukko siihen. "Mitä, isä, luuletteko pakkasen tulewan?" kysyi poika wuorostansa. "Minä pelkään", sanoi wanhus ja huokasi raskaasti.
Ruustinnan täytyi tukea häntä olkapäistä. Auta armias, kuinka sinä olet laiha! Kohtauksen ohi mentyä lepäsi Robert taas hehkuvin silmin vuoteessaan. On sentään sangen suloista maata nyt tässä sinun pehmoisella patjallasi, mamma. Oli usein, jos sen nyt suoraan sanon, sangen kolkkoa maata lumikinoksissa. Oletko sinä, onneton, maannut lumikinoksissa? No nyt minä ymmärrän.
"Täällä on nyt tietysti hiukan autiota ja tyhjää, mutta jahka lapset tulevat miksi koulu ei ala heti? On niin pitkälti syksyyn.... Tuohon täytyy laittaa puutarha jotain siihen voisi vieläkin kylvää. Mutta mistä minä saan hevosen ja miehen tuletteko te auraamaan sen auki?" "Mutta aiotteko todellakin heti muuttaa tähän autioon taloon täällä on teille liian kolkkoa ja yksinäistä."
"Ei, te ette ole oikeassa", väitti hän vastaan, "on olemassa jotain voimakkaampaa kuin tahto, jotain salaperäistä, joka ajaa ihmisiä syntiin ja häviöön aivan kuin virran voima ajaa pölkkyjä merelle. Elämässä on jotain hämärää, kolkkoa, joka välistä kauhistuttaa, siksi kun tiedän, että joutuisin hukkaan, jos se minua milloin kohtaisi.
Minä en voi toisin tehdä, Benedikt! sanoi Wappu hiljaa ja katseli surumielisesti lumista, kolkkoa majaa. Minä luulen että vuoren haltijat ovat minua lumoneet, jotta minun täytyy palata heidän luo enkä voi perehtyä laaksoon. Sitä melkein voisi uskoa. Jotakin kummallista on sinun tilassasi.
Päivän Sana
Muut Etsivät