Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Se kökkä ei tullut oikein hauskaksi, sillä itsekukin oli saanut äkki-arvaamatta jotakin uutta miettimistä. Koetettiin teko-keinoilla saada entistä iloisuutta vireille, mutta se ei ottanut oikein onnistuaksensa, ja tavallista aikaisemmin erkausivat kökkärit jotenkin hajamielisinä. Monta päivää ei viipynyt, ennenkuin tuo Elsan kökkä-puhe oli Kanniaisen Juholla tietona.
"Tosin ei minullakaan paljon ollut", lisäsi hän, muistaen laihaa laukkuansa; "mutta koska Antti sanoi täällä olevan niin hyviä mestareja, päätin minä täällä teettää vaatteita itselleni". "No mikäs se on muu kuin valekuva", toisti Hovilainen; "olisihan tällä yli kolmen peninkulman matkalla edes jonkun pitänyt häntä tavata". "Ainakin minun", virkahti Kokka.
Hovilaista kyllä kovistettiin raastuvan-oikeudessa, mutta hän kielsi kaiken tiedon väärennyksestä ja väitti, ett'ei hän ollut nähnyt kuinka suuren summan Kokka pankista nosti, eikä kuullut mainittavan muuta kuin rahasta ja lainasta ylipäätään.
"Antakaa anteeksi että taas keskeytän, mutta säästäkää puheliaisuutenne, se ei auta meidän oloja vähääkään. Ja minun täytyy nyt lähteä työhön". "Vieraan-miehen tulee ilmoittaa kaikki mitä kysytään", sanoi Kokka suorastaan, koska ei aikaa annettu esipuheiksi. Timo otti lakkinsa naulasta. "Vaikka saakin siitä semmoisia solvauksia silmiä vasten kuin minä Taavilta", jatkoi Kokka.
"Näinä päivinä lankeaa eräs vähäinen laina maksettavakseni, ja minä olen aina sangen tarkka suorittamaan semmoisia asioita. Nyt kuitenkin puuttuu vielä vähän tuohon summaan noin pari sataa markkaa ja minä toivon ett'ette ole vastaan kun nyt pyydän teitä piirtämään takaussitoumuksenne tähän vähäiseen lappuun". Kokka veti velkakirjan esille. Timo Tarkkasen kasvot kävivät tavallista tylymmiksi.
"Ei kiittämistä, minä täytän vaan velvollisuuteni lähimmäistä kohtaan. Kyllä tekin auttaisitte minua missä voisitte". "Pitäähän lähimmäistä auttaa hm missä voi, ja kun oikea tarve vaatii", sanoi Hannula varoen, ja hänen kiitollisuutensa näytti hiukan jäähtyneen. "Semmoiseen tilaan minä ehkä kohtakin joudun että kova tarve vaatii", alkoi nyt Kokka.
Mutta veneen kokka ei noille väljille vesille kääntynyt. »Eihän tok'», sanoi Heta, »mihinkäs me sitten joutuisimme. Tuonne meidän on mentävä, tuonne noin.» Ja hän osoitti sormellaan saarien lomitse. »Sieltä pohjukasta tullaan sitten Jynkän lahteen.» Kummallisen ruskea hipiä tuolla Hetalla. Ja niin pienet silmät, ettei näkynyt kuin välkkyvä viiva, konsa hän vaan nauroi.
Pshiuu pani vene, kun sen kokka samassa jo kävi rannan pohjaan. Miehet ja vaimot nousivat kaikki yhtaikaa tuhdoiltansa ja hyppelivät kolisten, jutellen ja naureskellen maalle. Vahti tietysti ensimäisenä.
Pyrellin huono suomennos nosti yleisen hahahtelemisen. Tolttista rupesi yskittämään, hän kävi mustanpunaseksi ja oli tukehtua. "No mitä naurettavaa siinä löydätte", sanoi Pyrell nuhdellen, "kysymyksessä joka koskee itsekutakin perhettä, itsekutakin ihmistä". "Niin, tärkeähän se on kysymys; minä aijon pitää siitä luennon kohta toisessa paikassa", naureli Kokka.
Viimeisenä vieraana-miehenä huudettiin sisään "entinen lyseolainen" Anian Kokka.
Päivän Sana
Muut Etsivät