Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Vietetään nuotiotulen ääressä saaren rannalla yö ja tuumitaan ja filosofeerataan! Minä ehkä menen kuitenkin maata. Mene sinä vaan, mene vaan, siellä on tila valmis tuvan lattialla. Jos tahdot lektyyriä, niin löydät sitä pääsi päältä. Ukko lähti meloa lupittamaan, kokka täynnä verkkoja. Jos tuo mies taas on tuommoinen ... ja se taas järkytti Anteron äskeistä käsitystä hänestä.
Hänen puheestaan oli nyt poiskarisnut kaikki nuoruuden oloihin sopiwa leikki, ja sijaan oli astunut sywä yleisten asiain käsitys ja pontewa esitys=tapa, jota hän kumminkin wäliin höysteli asian mukaisilla ja asiaa walaisewilla esimerkeillä, wertauksilla ja kokka=puheilla. Noiden omaisuuksiensa tähden tuliwat hänen puheensa wakawiksi ja lujiksi, kuin seinään lyöty kirwes.
Eteenpäin eteenpäin sysää tuuli ja vesien vimmainen tyrsky heikkoa, saumoissaan natisevaa venhettäkin. Milloin tuo keikkuva pursi on melkein pystyssä perällään, milloin se, kokka edellä, syöksähtää taas alas aallokkoon, ja sydäntä vihlaisee joka kerta, kun se äkkiä aaltojen väliin suistuu.
"Jaa, olen minäkin sinne päin jo ajatellut olisikohan tuosta apua?" arveli Hannula. "Kaiketi", vastasi Kokka. "Kyllä minä sen asian toimeen panen, jos tahdotte ja kustannukset suoritatte". "No voisi koettaa, koska maisteri on niin hyvä ja tahtoo auttaa minua yksinkertaista talonpoikaa. Jos olisi siitä apua, niin olen teille sangen kiitollinen".
Kun olin ennen nuorra neinnä, Nuorra neinnä kasvavana, Niin mun keikkui keträpuuni, Kun veikon venehen kokka; Niin mun verkani vihotti, Kun isoni nurminiittu; Niin mun paisti palmikkoni, Kun kaunis kasarivaski; Niin mun huohti kaulahuivit, Kun on kullattu hopia, Tahi kukat kultalatvat, Keskellä kesäsyäntä; Helmukseni hempiämmät, Kaunihimmat karvaltansa, Kun on armas aamurusko, Kaunihimmat taivon kaarta, Sa'an karvan kantavata.
Mutta millä keinoin teidän on onnistunut saada tuo saivarinnylkijä tähän? Onko hän itse todellakin nimensä kirjoittanut?" Hän katsahti Kokkaan tutkivasti. Toverit tunsivat toisensa. Kokka vastasi, katsomatta kysyjään: "Kukas sitten! Sovittaaksensa poikansa solvauksia olisi hän mennyt kymmeneenkin takaukseen". "Vai niin, vai niin; hm, hm! No nähdäänhän!"
Hän on luullut voivansa muka Annaa viekotella, ja tahtonut saada minut tieltänsä pois. Nyt hänen käytöksensä selkenee". "No kaikkia tässä saa kuulla, sanon minäkin", virkahti Hovilainen, päästäen pilkka-naurahduksen. "Mitä joutavia!" murisi tuomari. "Käskekää Kokka uudelleen sisään!" Kutsuttu esiintyi. "Olitteko aivan likellä polkua.
Hovilainen tuijotti paperiin, ajatuksiinsa vaipuneena, käänsi sen sitten kiinni ja virkkoi naurahtaen: "Hyvä tästä tulisi paperi, vahinko vaan ett'ei summa ole suurempi". "Taas yhtyi ajatuksemme", naurahti nyt Kokka. "Kuulkaahan", sanoi Hovilainen; "ilman minua ette saa Könnilää kirjoittamaan, emmeköhän pidä tätä asiaa niinkuin meidän yhteisenä? Mitä siihen sanotte?" "Aivan oikein!
Että hän sittenkin oli juonut heidän kahviaan ja maistanut heidän viinejään! Jos olisi edes saanut tietää jotain. Mutta siitä, tiettiinkö täällä vai eikö tietty mitään, ei hän ollut selvillä lähtiessään enemmän kuin tullessaankaan. Söderlingska lähti kiertämään ruuhtaan saaren ympäri, meren puolitse, ja souti niin, että airot notkuivat ja kokka kuohui.
Vierasmies puhuu kalliin valansa nojalla, ja te uskallatte herjata häntä valehtelijaksi". "Korkea Oikeus", lausui Kokka, "minun täytyy vaatia häntä edesvastaukseen solvauksesta". "Korkea Oikeus", sanoi Taavi, "Hovilan Anna oli min ei voinut olla tuon miehen kanssa, hän inhoo tuota herraa". "Kyllin riidelty siitä!" tiuskasi tuomari.
Päivän Sana
Muut Etsivät