Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
"Ei, ei", huusi Mirjam ja työnsi miestä taaksepäin. "Nainen", huusi tämä vimmoissaan ja kohotti kirveensä. Mutta Mirjam seisoi pelottomana suojaten isänsä ruumista käsillään ja katsellen loistavin silmin miestä. Garizolta vaipui käsi alas. "Sinä olet rohkea", sanoi hän. "Ja kaunis sinä olet kuin Liusachan metsänhaltijatar. Mitä voin tehdä hyväksesi? Sinä olet ihmeellisen näköinen."
Hän antoi kirveensä Tuulen tyttärelle, joka tarjosi hänelle siipiä vastaan. Hyppy-askelin riensi nyt Tuulen tytär iloisena kedon poikki, kantaen kirvestä olallaan. Pellervoinen taas pani siivet suureen tuohi- konttiin, nosti kontin selkäänsä ja alkoi hänkin verkalleen astua poispäin ei kuitenkaan samaa tietä, kuin Tuulen tytär.
Hän kohotti verisen kirveensä ja astui tri Leeteä kohti, joka seisoi liikkumattomana paikallaan, harmaat silmänsä suunnattuina raakaan vihamieheensä. Vielä kerran koetti Forest pelastaa vanhan herran henkeä, asettumalla tämän eteen; mutta eräs mies, jolla oli siivoton parta ja pienet, eläimellisesti kiiluvat silmät, iski pitkän veitsen uskollisen Forestin rintaan.
"Tunnusta tahi kuole", virkkoi voittaja, astuen jalkansa voitetun rinnan päälle ja pitäen kirveensä terävää kärkeä likellä Bonthron'in kurkkua. "Kyllä minä tunnustan", sanoi rosvo tuimasti katsahtain ylöspäin. "Anna minun nousta,". "En, ennen kuin olet myöntänyt olevasi voitettu", sanoi Heikki Seppä.
Henkensä edestä riehui Puni ja heilautti yhtäkkiä päätänsä, niin että kirves sattui keskelle otsaa! "Aijai!" parkaisi Kalle ja nakkasi kirveensä jäälle. Veri ruskahti haavasta kauvas ja Puni alkoi yhä hirmuisemmalla voimalla hyppiä ylös, vaan ei päässyt. Huutaen ja samalla itkien alkoi Kalle juosta lähimäistä taloa kohti.
Silloin hän heilahdutti epätoivon lisäämillä voimilla itsensä muurin harjalle. Hän nosti jo toisen jalkansa muurin yli ja aikoi heittäytyä toiselle puolelle, kun Teja sinkautti kirveensä hänen päähänsä. Hän putosi takaperin maahan salaisuuksineen. Teja kumartui katsomaan kuollutta. Hän tunsi hänet. "Arkontti Perseus", sanoi hän, "verisen Johanneksen veli". Hän meni kiireesti kirkkoon.
Veiväthän ne niinkuin punaiset koirat... Sanoivat vain, että Tepastosta elintarvelautakunnalta saatte voikortin, jolla sieltä saatte kortilla osanne kuten muutkin. Kortilla... Joka sudella suuhun, niin se häntään, sanoi Mooses ja heitti kirveensä penkin alle.
Pekka heitti takkinsa ja alkoi hartian voimasta puotella raskaalla kirveellään tervaspölkyn päähän ja heti lähti kulkemaan kiertävä rako pihkaisessa pölkyssä. Isäntä jätti Pekan yksin siihen ja palasi kotiinsa. Miellyttävästi soi Pekan korvissa raikea kaiku, joka väsymättä virtaili hänen kirveensä raskaista iskuista.
Siitä jatkui turina ja tarina, ja tapausta tarkastettiin puolelta ja toiseltakin, mutta ei tapahtunut eikä näyttänyt tulevankaan tapahtumaan se, mitä Juha kuitenkin oli odottanut: että veljet syötyään kiireesti nousevat, vyöttäytyvät, ottavat pyssynsä ja kirveensä ja lähtevät heti yötä myöten, ja kiidätetään sana toisiinkin taloihin. Et lähtenyt jälkeen?
Hän sai pysyväistä työn-ansiota eräässä hovikartanossa, joka oli vähäisen kylän vieressä, ja itse herrastalossakin miellyttiin iloiseen puuseppään, jonka kasvot olivat aina niin kirkkaat ja imarat, kuin kesäpäivän auringon säde, jonka puhe oli todellakin uhkuavain ivavehkeiden lähde ja jonka laulu kaikui kilpaa hänen kirveensä ja sahansa kanssa, niin iloisesti ja ripeästi, että se taisi vilkastuttaa koko kyläkunnan.
Päivän Sana
Muut Etsivät