Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Tulkoon kaikki paha minun ylitseni ja minun sisääni, että minä voisin sen hyväksi muuttaa ja hyvänä itsestäni lähettää. Tulkoon kaikki kirous minun päälleni, että minussa se siunaukseksi muuttuisi!» Tämä opetus on samalla kätkettynä runon kertomukseen ihanana tulevaisuuden ja ylösnousemuksen lupauksena.
Lygia huomasi kauhistuksella, ettei Vinitiusta uhkaava kirous laisinkaan vieroittanut häntä hänestä päinvastoin teki sääli hänet hänelle kahta vertaa kalliimmaksi. Välistä valtasi hänet halu suoraan puhua hänelle hänen pimeästä tulevaisuudestaan, ja kun hän kerran istui hänen vieressään, sanoi hän, ettei ihmiselle ilman kristinoppia ole olemassa elämää.
Omata tahdon hänet, mut en kauan. Kuin? Minä, miehens', appens' surmaaja, Näin häneen isken kesken vihan vimmaa, Kirous huulillaan ja silmiss' itku Ja vihan veritodistaja läsnä. Jumala, hänen tuntonsa ja kaikki Mua vastass' on, muut auttajaa ei mulla Kuin perkele ja tekopyhä katse, Ja sentään voitan, kaikki tyhjää vastaan! Haa!
Lapset ovat myös kasvatettavat totuudessa ja »oikeudessa. Jokaisen pitää estämän wiattomia sydämiä wiekkauden ja petoksen, valheen ja vääryyden myrkystä, joka on ihmisyyden häwäistys ja elämän kirous.» »Sen jälkeen pitää siitä wisu vaari otettaman, että lasten sydämissä löytyy laupius ja hywänsuomuus kaikkia kohtaan.
THERSITES. Jos olisi mieleeni jolahtanut väärä kultaraha, niin et olisi sinä päässyt jolahtamaan pois tutkistelemuksistani. Mutta vähät siitä! Vieköön sinut sinä itse! Ihmiskunnan yhteinen kirous, narrimaisuus ja typeryys, tulkoon kukkuramitalla osaksesi! Taivas sinua opastajasta varjelkoon, ja opetus pysyköön kaukana sinusta! Liha ja veri sinua hallitkoon kuolemaasi saakka!
Siis tässä raskain ota äidin kirous! Se taiston päivänä sua enemmän Kuin koko rauta-asus painakoon! Sua vastaan rukouksin taistelen ma, Ja Edwardinkin lasten hennot sielut Kuiskaavat vihamiehiis innostusta Ja onnen lupaavat ja voiton heille. Verinen olit sinä, veriin nukut; Häpeäss' elit, häpeään sa hukut. ELISABETH. Syyt' enemmän on kiroomiseen mulla, Mut voimaa vähemmän; vaan aamen sanon.
Kun Olli ei tahtonut Heikkiä mukaansa, niin näytti se olevan siksi, että hän ikäänkuin ei hennonut loukata Heikin viattomuutta. Heikki tunsi sen selvästi. Olli nauroi joskus hänelle aivan kuin lapselle. Ja siinä se oli oikeastaan koko se kirous, joka seurasi Heikkiä.
Minut tahdotaan sitoa korpin siipeen, sanoi hän, mutta mieluummin kuin elän naimisissa korpin kanssa, elän naimattomana kyyhkysen luona. Päivänsäteen nopeudella riensi tyttö syliin. Minua seuraa isäni ja heimoni kirous, kuiskasi hän; mutta minullapa on myöskin mukanani autuutta tulviva sydämeni. Tällä hetkellä olisi kveekarinkin kylmä siveys sulanut kuin jäätikkö laavavirrassa.
»Voi teitä, kevätpuistot, te armaat, ihanat! Te nähkää vainaan kasvot, nää kalmankalpeat: Noin kuolkaa pois, noin kuiviin, te lähteet, vuotakaa, maat, tyhjiks, autioiksi vain jääkää aikain taa! »Ja voi sua, murhamiesi! Sa kirous laulajain! Veristen voittois maine se turha olkoon vain! Sun nimes jääköön unhoon, yön ikiuumentoon; kuin viime henkäykses, sun muistos haipukoon!»
Ja selvisi vielä, että isän sijassa hän olisi jyrkästi kieltänyt poikaansa lähtemästä kotoa ja sanonut: Sinä olet meidän, sinä olet kasvanut kiinni kotopihan turpeeseen, sinä et saa lähteä, sinun käy onnettomasti, jos lähdet, sillä salainen kirous tulee sinua seuraamaan kaikkialla! Mutta kaikki oli näin vain heidän kannaltansa, heidän pienen maailmansa kannalta.
Päivän Sana
Muut Etsivät