Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Siellä oli suippoja, kelttiläisiä kypäröitä, komeilla töyhdöillä varustettuja roomalaisia ja bysanttilaisia kypäröitä, pronssisia, rautaisia, hopeaisia ja kultaisia kaularenkaita, kaikenmallisia kilpiä kömpelöistä, miehenkorkuisista puukilvistä, joita pidettiin muurin tavoin jousimiehen suojana, parttien siroon, helmillä ja jalokivillä koristettuun, pyöreään, pieneen kilpeen saakka.
Jos minä olisin suoraan sanonut heille, mikä oli syynä vierailuumme, niin kyllä heidän hyveellisyytensä olisi nostanut sellaisen melun, että olisi luullut kepeillä lyötävän vaskiseen kilpeen. Minä en uskaltanut. Usko pois, Vinitius, etten uskaltanut. Riikinkukot ovat kauniita lintuja, mutta kirkuvat kauheasti. Minä pelkään kirkunaa. Mutta sinun valintaasi minun täytyy kehua.
Goottisankarit eivät halunneet väistyä solaan kuninkaan taakse. He pysähtyivät ulkopuolelle. Cethegus saavutti ensin Guntariksen. Herttuan heittokeihäs murtui Cetheguksen kilpeen ja tämä pisti omansa Guntariksen vatsaan. Keihäs katkesi haavaan. Ravennan kreivi Grippa aikoi kostaa völsungin puolesta.
Ei kenkään viitsi puhdistaa Nyt säilää konsanaan, Se ruosteisena tomuineen Vaan siinä maata saa. Vaan tunnollinen katsoja Ei kohta käänny pois, Hän seisahtaa ja tarkastaa, Se on kuin ääni sois: "Tuo säilä, sit' ei kieltää voi, On nähnyt enemmän Kuin kenkään meistä, aivojen Jo virtaan vyöryvän. Ol' aika, sodan huuruissa Se milloin välähti, Ja iski tulta, valkeaa Kun kilpeen helähti.
Aias karkasi kohti ja kilpeen iski, mut keihäs ei läpi mennyt, vaan rajun ryntääjän toki torjui. Hiukan taansihe tää etusuojukselta; mut eipä mielinyt väistyä, näät himo häll' oli kunnian kuulun, kääntyen kumppanejaan, Lykian jumalaimoja, kutsui: "Voi, Lykianko jo miesten näin urovoima nyt uupuu? Työläs on mun, jos suurikin ois väki mulla ja miehuus, yksin murtaa tie yli muurin laivojen luokse.
Mutta nyt koitos kauemmin sekä mittelö miesten älköön viipykö, lie pako tullakseen tahi voitto." Virkki ja peitsen syöksi jo kilpeen ympyriäiseen; mutt' ei murtanut vaskea, vaan terä kilpeä vankkaa vastaan lysmyi vain.
Vanhus löi sauvalla kilpeen, joka helähti kirkkaasti, istuutui sitten kasvot itäänpäin käännettyinä ja lausui: "Minä vaadin hiljaisuutta ja rauhaa! "Minä vaadin oikeutta ja kiellän vääryyden, pikaisuuden ja haukkumasanat, aseiden helistelemisen ja kaiken, mikä voi häiritä käräjärauhaa. Ja minä kysyn nyt: onko oikea vuodenaika ja päivä, tunti ja paikka vapaiden goottien käräjien pitoon?"
Noin hänen tähtäävän Adamas näki miesvilinässä, Asion poika, ja päin kävi syösten kärkevän peitsen kilven keskeen, mutt' ei suortuvatumma Poseidon sallinut surmaa Antilokhon, vaan herpasi heiton. Kuin tulen hiiltämä paalun pää osa peist' oli jäänyt kilpeen Antilokhon, osa taittunut tanterehelle.
Vatsanpohjiin keihäs jäi, valahuttaja varjon, kaatui mies rytinällä, ja luo heti loistava Aias riens asun riistoon; vaan väki Troian peitsiä syyti tuimia, välkkyväpäit'; uron kilpeen jäi moni kiinni. Kaattua kannallaan hän tallasi, vaskisen keihään temmaten irti, mut ei tamineita hän sorjia voinut harteilt' irroittaa asetuiskeen ankaran alla.
Aalto Akhilleun peittääkseen raju, korkea nousi, rankkana kilpeen löi hänet horjuttain, jalan alta vei lujan pohjan pois. Jalavaanpa hän karkasi kiinni suureen, tuuheahan, mut juuriltansa se sortui kaikin penkerineen sekä tukkesi tuuhein lehvin, kuin pato virran poikki, sen sorjat veet solumasta, ryöppyyn ryskähtäin. Ylös ryntäsi veestä Akhilleus, karkkosi kauhuissaan yli kentän, min jalat jaksoi.
Päivän Sana
Muut Etsivät