Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Vaapukkakimppu toisessa kädessä hän pääsi toisen avulla ylöspäin! Mutta oi! Liukkaalla paikalla lipesi toinen jalka, sitten toinen; vasen käsi ei jaksanut kannattaa ruumiin painoa, oikea ei tahtonut uhrata vaapukkakimppua. Hetkisen tuskaa ja voimainponnistusta ja Petrea kieri kalliota alas risu- ja nokkoskasaan, johon toistaiseksi tahdomme jättää hänet ja palata Elisen luokse.
Hän söi sitte aikanansa kahdeksan äyrin päivällisen höyrykeittiössä ja läksi kotiinsa levähtämään. Mutta sohva oli täpösen täynnä valokuvia ja muuta rojua, sängyt olivat maalla ja tuolit muissa viroissa, eikä missään ollut tyhjää paikkaa. Mies parka istuutui sentähden kokoon käärityille lattiamatoille ja aikoi hiukan nukahtaa, vaan torkahtaessaan kieri lattialle ja löi päänsä seinään.
Niin kului sitte pääksyttäisin päivät, Ja viikot, kuut ja vuosikaudet vieri. Jo uudet aatteet pojan päähän jäivät, Jo uudet tunteet sydämmessä kieri. Taas kohtas hänet vanha opettaja. Noin kasvanut? Sä ootko poika sama? Iloitsen, kosk' oot tieteen harrastaja, Vaan miss' on kynä, Valvaan lahjoittama? Niin kynä? vastas verkkaan nuorukainen, Se muistaakseni oli laatikossa. Ja sitte?
»Taitaa jäädä tulematta, kun ei sitä jo ole kuulunut. Mistä lie saanutkaan semmoisen luonnon. Toisenmoinen minä olin.» Rovasti huokasi eikä virkkanut mitään, mutta kyynel kieri hänelle silmään.
Viimein viina voiton voitti, Akka kaatui, keikahti, Tarttui kirnuun, ylös koitti, Siihen sekin luikahti. Siihen Pöllön muori kaatui, Siihen piimät pirisi, Siihen voi ja maito maatui, Kirnu kieri kolisi. Päivä päättyi, kirnumiset, Kaikki oli levossa, Ainoasti kuorsaamiset Kuului Pöllön talossa. Permannolla piimän päällä Vankka vaimo kuorsaili, Ukko sängyssänsä siellä Vaimoansa vastaili. N:o 6.
Jotain ruskeaa kieri ja pyristeli pinnaltaan vihreässä liejussa, sitten kohosi äkkiä esiin pitkä, tuskallisesti ojennettu kaula, ja kamala huuto kaikui nummen yli. Se sai vereni jähmettymään kauhusta, mutta seuralaiseni hermot olivat varmaankin lujemmat kuin minun. "Nyt se on mennyt", sanoi hän. "Lieju vei sen.
Sitten tuli veli Svenoniuksen vuoro, jota ei säästetty enemmän kuin muitakaan, ja lopuksi myöskin veli Svanholmin, joka hänkin, ennenkun sai sanan suustaan, kieri alas ullakon portaita. Kaikki tuo tapahtui kerta käden käänteessä. Nyt oli vain vanha isoäiti jäljellä. Ja kun Bäck kohtasi vanhuksen moittivat katseet, tointui hän heti ja häpesi.
Surmaan Aineias Afareun nyt sorti, Kaletorin poian, kaulaan iski, kun päin tämä kääntyi, kärkevän peitsen; kallistui heti pää, kypär' irroten hältä ja kilpi maahan kieri, ja hänt' elonriistäjä surma jo kietoi.
Kamalilla unelmilla vaivattuna, kieri Roger aamupuoleen kovalla vuoteellansa; silloin tunsi hän raskaan ruumiin liikkuvan kasvoillansa. Hän heräsi ja näki kauhistuksella ison mustan käärmeen, joka soljui siitä ylitse. Hän tuli kalman kalveaksi, sillä hän pelkäsi sen purevan ja tiesi, mikä hirmuinen kuolema häntä silloin odottaisi.
Tuikkivat tähdet, Marjatan tähdet, kannella korkean taivaan, astuivat aatteet, maailman-aatteet, elämän ankaran vaivaan, heittivät pitkän, säihkyvän säteen idästä läntehen hamaan, painoivat käden toisehen käteen, käskivät kiiruhtamaan. Viikot ne vieri, vuodet ne kieri, ihmiset aikojen mukaan; taas kesä tuli, taas lumi suli, kuullut heistä ei kukaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät