Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Ja melkeinpä samaa mieli-alaa olivat kaikki läsnä olevaiset, he milloin hymyilivät, milloin taas itkivät, semminkin yksi meistä, nimittäin Apollodoro; sinä ehkä tunnet miehen ja hänen luontonsa? Ekhekrates. Miksikä en? Faidoni. Hänpä se juuri tätä mielenlaatua oli, ja minäkin puolestani olin suuresti liikutettu, niin ikään muutkin. Ekhekrates. Ketkä ne siis saapuvilla olivat, Faidoni? Faidoni.
Maan päällä piti pahan saada rangaistuksensa ja hyvän palkkansa, jos mieli kansojen pyhän oikeuden milloinkaan päästä voitolle maailmassa. Mutta ketkä olivat tehneet sen enemmän vääryyttä kuin rikkaat ja vallassa-olijat? Ei olisi ollut mikään synti vetää heidät kaikki hirsipuuhun. Suutari lainasi hänelle Ranskan vallankumouksen historian.
"Nyt he ovat liikkeellä," lausui ukko Lauri, kun hän astui tupaan, jossa hänen vaimonsa askaroitsi lieden edessä ja hänen tyttärensä Anna istui ja kehräsi. "Ketkä sitten, isä?" kysyi tyttö hiljaa nauraen.
RIIKKA. En minä sitä sen tarkemmin tiedä, oliko se jokin luuska tahi lenska tahi jotain sinnepäin, niinhän ne sitä sanoivat. HOFFMANN. Sanoivat. Ketkä sanoivat? RIIKKA. Ne ihmiset, siellä kaupungilla, äsken, siellä torilla. Odota vaan, kyllä niitä vielä käypi sinunkin luonasi. HOFFMANN. Keitä käy minun luonani? RIIKKA. Niitä sairaita, niitä lenskatautisia. Etkö sinä nyt tajua?
Ennenkuin kuningatar ehti toipua hämmästyksestään, hän oli kadonnut. Amalasunta aikoi mennä hänen jälkeensä ja huutaa hänet takaisin, mutta ovessa tuli häntä vastaan Petros, bysanttilainen lähettiläs. "Kuningatar", sanoi hän nopeasti ja hiljaa, "jää tänne ja kuule minua. Minulla on sinulle tärkeitä asioita. Vainoojat ovat aivan jäljessäni." "Ketkä sinua vainoovat?"
Kuin pukit puskemaan nyt toisiansa tuost' alkoivat nuo vihan villitsemät. Ja yks, min korvat pakkanen pois oli puraissut, lausui alasluoduin katsein: »Miks meissä kauan niin sa kuvastelet? Jos tietää tahdot, ketkä on nuo kaksi, se laakso, josta Bisenzio-virta vierii, isänsä Alberton ja heidän oli.
Sillä kapinan on tehnyt kansa, noussut kuin yksi mies vihollistaan vastaan. Mutta ketä vastaan on kapinan tehnyt tämä rauhan kansa, kuka on vihollinen, jota se on taas noussut päältään torjumaan? Oma pimeys on vihollinen, omaa tiedottomuuttaan torjua tahtoo, omaa itseään vastaan varusteleikse! Ketkä ensi riviin asettuivat, ketkä riensivät ennen muita taistelutantereelle?
Ma silti kuljin keskustellen kanssa Brunetton, kysyin, ketkä tunnetuimmat ja suurimmat ol' hänen seurastansa. Hän mulle: »Hyvä tuntea on eräät, toisista sopivampi vaieta on: tarina pitkä, aika lyhyt. Tiedä siis vain, ett' olivat he kaikki kirkon ja kirjan miehiä, maan-mainioita, mut kaikki saman synnin saastuttamat.
Milloinka työmiehen kukkarossa on viittä, kuutta markkaa yhtaikaa; olisi hänen tuo pitänyt tietää. MATLENA. Kertokaas nyt, Antti. Ketkä ne alkoivat riidan, työmiehet vai herrat? ANTTI. Kuinka tahtoo selittää. Yhden mielestä työmiehet, toisen mielestä herrat. MATLENA. Ja millä tavalla se päättyi? ANTTI. Lieneekö tuo vielä lopullisesti päättynytkään. SILJA. Antti, sinulle on käynyt pahasti.
Kuka sinua olisi voinut myödä?" kysyi pappi peljästyneenä. Bård ei ollut sitä kuulevinaan. "Nyt tahtoisin sinulta kysyä", pitkitti hän. "Onko se kauppa pysyväinen? Oliko muilla oikeutta mennä minua myömään?" "Elkäämme oikeudesta puhuko", sanoi pappi. "Mutta jos kauppa pitää, riippuu siitä, ketkä nuo muut olivat". "Se oli ... mutta onko varma, ett'ei sitä kukaan saa tietää?" "Epäiletkös?"
Päivän Sana
Muut Etsivät