Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
GRANSKOG: Voi, kun siitä hiotaan pois kaikki, mikä ihmisen ihmiseksi tekee. Minun sydämmeni on niin kova, että sillä voisi lasia leikata. KERTTU: Minua te ainakin voitte sillä leikata, sen te olette osoittanut. Lääkäriksi teidän olisi pitänyt ruveta. GRANSKOG: Niin olisikin. Mikä nautinto leikata mätänevää lihaa! Koko maailma on mätänevää lihaa. KERTTU: Niin, koko maailma on mätänevää lihaa.
Mutta tämä oli sitä Kertun onnen ja ilon itkua, sillä hän oli kuullut Hanneksen sanat: »kun me menemme naimisiin», ja siis aikoi Hannes mennä hänen kanssaan naimisiin ja mistään muusta ei Kerttu välittänyt, sen rinnalla oli kysymys siitä miten hän peseytyy vapaaksi piiannimen häpeästä aivan vähäpätöinen ja helppo asia. Mutta Hannes luuli Kertun itkevän hänen kovuuttansa.
Me muutamme äidin luo yläkertaan. Kerttu saa siellä ommella paitoja ja alusvaatteita niinkuin ennen köyhemmälle kansalle. Nyt ei Kerttu voinut itseänsä pidättää, vaan purskahti pitkään ja raikkaaseen nauruun, sillä niin hullunkuriselta tuntui hänestä ajatus että hän rupeisi jälleen paitoja ompelemaan! Kapteeni sanoi: Ei ole mitään nauramista.
Waan Kerttu, eikö Kola wielä ole käynyt salissa?" "Ei ketään ole siellä käynyt. Minä en ole häntä nähnyt kuin eilen illalla." "Se on hywä, mutta mene nyt heti katsomaan Annaa." Kerttu meni, ja Ebba rouwa odotti häntä uteliaasti ja lewotonna. Yhtäkkiä syöksi piika takaisin, säikäyksissä ja tahtoi sanoa jotakin, mutta kieli tuskin liikkui hänen suussansa.
KERTTU: Varo, ettei hän ammu noidannuolta sydämeesi! HENRIK PYH
Myöskin kapteenin jyrkkä kielto Kertun tulemisesta sinne tuntui heistä osottavan, että kapteeni itsekin luuli vallankumouksen vielä tulevan. He eivät siis olleet aikoihin huomaavinaankaan, että heidän omat toiveensa uuden vallankumouksen tulosta päivä päivältä yhä enemmän raukesivat. Vihdoin Kerttu ei voinut enää pidättää, vaan kirjotti uudestaan: Saako jo tulla?
Jos hän koetti joskus voittaa raivonsa ja koreasti antautua tämän asian selittämiseen Kertulle, niin Kerttu rupesi ilmeisesti ajattelemaan jotain puku- tai talouskysymyksiä eikä näyttänyt pitävän enää keskustelua niitä kysymyksiä tärkeämpänä, tai sitten sanoa tokasi: täytyy olla nöyrä, ja niin oltiin taas kiertämässä samaa ympyrää.
Tämä on hirmuisen tärkeä asia, sanoi hän sormeansa Kertulle heristäen. Kuules nyt: ainoastaan kesäkuun 16 päivään, sillä sen jälkeen ovat melkein kaikki ruvenneet siihen oppiin uskomaan. No mitä se päivä siihen kuuluu, äsh! Sitä vaan, että jos saa tappaa, niin kuka käskee orjuudessa istumaan! Voihan silloin äänestää vaikka Sointulankin! Eikä saa tappaa! sanoi Kerttu pontevasti.
Joten oli Kertusta oikein suuri helpotus, kun näiden kapteenin synkkien sanojen perästä huoneeseen astui Ihastus ja heti täytti koko asunnon hilpeällä naurullaan ja valoisasti eteenpäin katsovilla silmillään. Semmoisista, semmoisista Kerttu piti. Kesää oli jo kulunut hyvän joukon yli puolivälin, kun heille saapui uusia vieraita pitämään hyvin salaista kokousta.
Jos minäkin olisin niin kalpea, olisi minullakin yhtä paljon ihailijoita. KERTTU: Ja mitähän sinä niillä tekisit? ALLI: Antaisin rukkaset kaikille. KERTTU: Ohoh! Eikö sinua ollenkaan säälittäisi? ALLI: Ei ollenkaan. Se olisi minusta kovin lystiä. Herrat ovat niin hassuja. KERTTU: Elä nyt toki! Ja keneltä sinä olet tuon oppinut? ALLI: Niinkuin minä en sitä itsestänikin tietäisi.
Päivän Sana
Muut Etsivät