United States or Saudi Arabia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan kuinka hellyyttäni palkitset Ja rakkauttani? Mut kuitenkin Voi kaikki vielä toisin muuttua Jos muutat mielesi ja Ilmarin Taas saatat kotia. Sä näännyt, Kerttu. Se ei käy laatuun! Herkkä-mielisyyttä Jos meidän miehet kerta näkisi Mun osoittavan, mahtavuuttani Se vahingoittais. Sit' en menettää Ma saa, kun isänmaamme pelastus On minun toimeni. Kaikk' arvoni Mä tähän toimeen tyystin tarvitsen.
Selvyydessä te ette ainakaan jätä millekään toivomuksille sijaa. KERTTU: niin ettei mikään väärinkäsitys meidän välillämme pitäisi olla mahdollinen. Nyt on kysymys ainoastaan minun sisarestani. Tiedättekö, mitä hän minulle on? Hän on minulle kaikki, siitä asti kuin ei minulla ole miestä enää. Hän on minun lapseni, ja minun sisareni, minun iloni ja minun leikkikaluni.
KERTTU. Sun rikoksesi, Lalli, ovat suuret Kun sinä kristittyä vertakin Jo olet vuodattanut, mutta Hän, Jok' kaiken mailman virheet sovitti Ja kuolemallaan meidät lunasti, Hän voipi sinuakin armahtaa Ja armahtaakin... LALLI. Vaiti mieletön! Niin tosin! KERTTU. Sä ällös suutu, Lalli, mutta mieti Mun sanojani tyystin tyvenellä Mielellä!
Oi päivää synkeätä! ... sanomata Saastaista! LALLI. Kerttu kultain... KERTTU. Minua Sä ällös sillä tavoin puhuttele Murhaaja-ilkiö! LALLI. Niin sanoa. En sallis kenkään muun! Mut olkoothan Ne sanat sinun suussas' sallitut, Kosk' en ma taida sinuun suuttua, Jos lausuisitkin mitä tahansa! Täss' ovat vitjat ole iloinen Nyt!
GRANSKOG: Sitte rakastan minä teitä. KERTTU: Ja käytätte häntä välikappaleena minulle kostaaksenne? GRANSKOG: Kostaa on niin ruma sana. KERTTU: Kostaa, kostaa, sitä te juuri tahdotte, kostaa minulle siksi, että annoin teille rukkaset ja menin naimisiin teidän veljenne kanssa. Ettekö te jo ole tarpeeksi kostanut? GRANSKOG: Te käsitätte minut aina väärin, Gertrud. KERTTU: Väärin!
"Se on kauhistawaa", sanoi hän wihdoin, "minä jo sitä pelkäsin sillä minun uneni oli niin kummallinen. Kerttu! juokse nyt etsimään joukkoa, mene Kolan huoneesen ja kutsu hän pikaisesti tänne." Pian oli koko linnan wäki liikkeellä. Mutta ensimmäiset sotamiehet, jotka tuliwat linnan huoneihin päin, seisattuiwat portille katsomaan hämmästyneinä. Ihmeellisiä asioita oli tapahtunut.
Mitä Kerttu ajatteli, sitä en tiennyt, mutta luulinpa huomaawani että hänellä oli mielessä lapsuutensa ystäwä, ja minä olin oikein wihainen hänelle sydämessäni ja koetin wälttää niin paljon kuin mahdollista hänen seuraansa ja hänen tulisia, lempeitä katseitaan.
Silloin Kerttu muistikin lasten kertoneen, että polisitkin olivat tehneet lakon, ja hän kääntyi senvuoksi ja juoksi niiden miesten luo, jotka kävelivät keskellä katua ja kysyi heiltä.
Minä huomaan, että olen kotimaassa taas. KERTTU: Te olette oppinut tietysti paljon uusia tyylejä ulkomailla. GRANSKOG: Minun ijälläni ei opita mitään uusia tyylejä. Syvennytään vaan vanhoihin. KERTTU: Milloin palasitte te sieltä? GRANSKOG: Kuukausi sitten. Laivalla Stettinistä. KERTTU: Ja rakastuitte heti paikalla? GRANSKOG: Niin. Eikö se ole merkillistä? KERTTU: Ja hän rakastui teihin?
Tunnenko minä sen herran? ALLI: Tunnet hyvinkin. KERTTU: Onko se insinööri Borg? ALLI: Ei. KERTTU: Tahi maisteri Lumme? ALLI: Ei, et sinä arvaa. KERTTU: Niinpä annan olla arvaamatta. En minä ole utelias. ALLI: Minä kuiskaan sen sinun korvaasi. KERTTU: Kuiskaa! ALLI: Arkkitehti Granskog. KERTTU: Hän! ALLI: Niin. Lankosi. KERTTU: Onko hän palannut ulkomailta? ALLI: On. Jo kuukausi sitten.