Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025


Ja muut tähdet seurasivat; ensin hitaasti, vähitellen, yksi toisensa jälkeen, mutta sitten alkoivat kilvalla kiitää alas, ja yhä uusia ja uusia sieltä lenteli, viimein niin tiheästi, ettei jaksanut katsellakaan. Eevi painoi silmänsä kiinni vähäksi aikaa. Ja siinäpä hän jo muistikin unensa. Taivaassa hän oli ollut, enkelein seassa.

Muulloin ei niinkään muistanut ja jos muistikin, niin silloin ei kuitenkaan kovin pelottanut ja silloin ajatteli hän sitäkin, että kun rovasti on hänen kumminsa, niin ei Jumala tee hänestä huonoa ihmistä, sillä Pietilän Fiina, joka oli jo aikaihminen ja jota kaikki kiittivät oli hyvä ihminen ja rovasti oli sen kummi. Tämmöisissä tapauksissa kuin nytkin ei auttanut semmoinen ajatus yksikseen.

Kun hän heräsi, hän rupesi kuuntelemaan, mitä varpailla ja sormilla oli puhelemista. Hän muistikin, että varpaat olivat menneetkin metsään ja sormet istuivat koulussa. Mutta kun hän näkikin sormet paikoillaan ja tunsi varpaatkin, nauratti häntä ja tuntui, että on nähnyt unta. Huoneessa ei hänen näkyvissään ollut ketään.

"Siinä te kyllä olette oikeassa, pastori, olette niinkin", vastasi Daniel ja kääntyi sylkeäkseen, vaan muistikin heti, missä hän oli ja hillitsi itsensä. "Waldenströmmiläisiä ette milloinkaan saa Herran huoneesen, heillä on itsellään omansa, ja missä Kristusta kunnioitetaan niinkuin häntä tulee, sinne he eivät milloinkaan mene.

Ja muistikin oli häneltä kokonaan kadonnut. Lihava herra sanoi: No, nyt hän tulee tajuihinsa. Ja hänen rakas äitinsä alkoi itkeä. Mutta lihava herra jatkoi: Rauhoittukaahan toki, rouva paronitar! Sanon teille, että nyt vastaan hänestä. Mutta älkää puhuko hänelle mitään, ei mitään! Antakaa hänen vain maata!

Mutta saatanhan minä sen itsekin sanoa, että oli minulla silloin pikku poikana jo semmoinen muistikin, ettei monella ole. Kun vain kerrankaan jotain luin, niin opin sen kohta melkein ulkoa, ja jos kahteen kertaan laskin läpi, niin en sanaankaan takertunut. Ja kun joskus kirkkoon pääsin, niin sieltä tultuani kertasin mummolle papin saarnan sanasta sanaan, eikä mitään jäänyt pois.

Kysyi puhemieheltä: »Miten on sen asian laita, kun puhui eräs, että tää sulhanen on mielinyt vähä hutiloimaan niinkuin päävikanenSiihen päätä puistain vastasi puhemies: »Sen takaan että se on vale ja vihapuhe. Tällä Tapanilla on mieltä enempi kuin pienessä kylässä, on muistikin että sen pääkoppaan tarttuu mitä kerran kuulee. Hänet olen jo merkinnyt mustilaispojan korkusesta

Mutta katsellessaan reslaansa hän muistikin, että siellä on tavaraa, ja tarkasteltuaan varaston hän tuli hyvin iloiseksi. Oli paljon tavaraa! Ei koskaan ollut näin runsaasti ollut hänen kelkassaan. »Nyt äiti on hyvillään. Sanoo: Iikka raukkaHän porhalsi juoksuun. Yhtä painoa lasketti tiehaaraan saakka, josta hän ennen oli poikennut metsään ja kotimökille.

Ja tähän supistuikin molempain eukkosten seurustelu ja kanssakäyminen vanhoilla päivillään. Viimeiseen asti säilyi Suur-isoäidillä hänen sielunvoimansa. Hän kuuli, näki ja muistikin hyvin, varsinkin kaukaisia menneisyyden asioita.

Hassan aivasti, oikoi jäseniänsä ja avasi silmänsä. Ja samassapa hän nosti päänsä äkisti pystyyn ja katseli unimielissään ja hämillään ympärilleen. Missä hän oli? Miten hän oli tullut tänne? Samassa hän muistikin eilisen keskustelunsa kauppiaan kanssa.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät