Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
"Lents on suuri kitunikki, hän on kurja ja visu, kelloseppä!" valitti Anni.
"Enempää kuin ajatuksiakaan oli päässä", katkaisi nuori kelloseppä Faller korkealla äänellä; hän oli toinen baassi lauluyhteydessä ja kantoi nuottikirjaansa kainalon alla, muutoin miehen astunta ja ryhti todisti, että hän oli ollut sotamies. "Maahanpaniaispitoja", jatkoi hän, "noitahan vanha mestaritar itsekään ei olisi sallinut.
"Ja minä saatan sinulle sanoa, että minä sinua kuultelen melkein kernaammin kuin pappia; sinä sanot sanottavasi niin perin selvästi, niin peräti minä en taida oikein sanoa, mitä tarkoitan. Monta kertaa minä ajattelen, että vahinko on, kun et ole muuta kuin kelloseppä". "En muuta kuin kelloseppä? Se minä olen mielelläni, sehän on jotain ihanaa; siitä minä vaikka saarnaisin.
Kelloseppä katseli sitä kauan aikaa, milloin ihaillen vilkkaita lapsen kasvoja, milloin todellisella mielihyvällä tarkastellen erittäin sirotekoista kultakehystä. Tämä on hienoa työtä, virkkoi hän ihastuksella. Kenen kultasepän hyvänsä kannattaisi olla ylpeä tällaisesta teoksesta. Sinähän aina tahdoit myödä sen, virkkoi vanha rouva pisteliäästi. Sinussa on niin vähän sydäntä.
Panin sen ihan asemakellon mukaan. Niin, viikko sitten ja kellosi aina edistää. Ei, hyvä ystävä, kyllä sinä nyt erehdyt. Enpä erehdykkään. Kuulinhan sinun itsesi sanovan sen herra Vuoriselle. Vuosi sitten, Anna hyvä, ennenkun kelloseppä sen puhdisti. Miten sinä voit sanoa niin, Juho? Eihän siitä ole kuin kuukaus. Kyllä sinä nyt suuresti erehdyt, Anna.
Vieras lakkasi soittamasta, katsahti ylös ja näki, kuinka vanha kelloseppä lepäsi kuni väsynyt lapsi, ja kuinka vaimo silitteli hänen harmaita kiharoitaan. Eihän se toisin saata ollakaan, sanoi soittaja itsekseen; enhän minä saata vaatia, että he minua muistaisivat. Olen jo niinkin kauan ollut heidän vastuksinaan. Minun pitää taaskin lähteä ulos synkkään yöhön ja olla jälleen yksin.
Sitä sinä olet sanonut minulle jo monta kertaa, vastasi kelloseppä varsin tyynesti. Tämä se kumminkin on helmien helmi, sanoi Volumnia, antaen hänelle erään vaimon pienoiskuvan. Ihmiset sanoivat minun olleen äitini näköisen, mutta se oli loukkausta äitiäni kohtaan. Sen kumminkin uskallan sanoa, että nuorempana minulla oli melkein yhtä kirkkaat silmät kuin hänelläkin. Nyt ne eivät ole kirkkaat.
Paitsi niitä suomalaisia, jotka ovat vuosituomiolla lääninvankilassa tai pakkotyö-osastolla, asuu Tobolskissa yksi ainoa suomalainen, nimittäin kelloseppä Blomqvist, joka aikoinaan on karkoitettu Venäjältä. Hänellä on oma liike ja tulee toimeen varsin hyvin. Hän on naimisissa erään nyttemmin kuolleen Tobolskin kauppiaan ja kirkonisännän tyttären kanssa.
Kylässä kävi semmoinenkin puhe, että Leijonan isäntä vieläkin koitti koota Morgenhaldeen kaikki, mitä hän vaan salaa irti sai. Yksi köyhä kelloseppä tuli suoraa päätä Lentsin luo kotiin ja sanoi, että jos hän vaan saisi omansa, hän ei kenellekään hiiskuisi sanaakaan.
Minä puolestani tahtoisin mielelläni saada tietoja sinun terveydestäsi. Kirjoitellaanko toisillemme? Tuskinpa se on tarpeellista, virkkoi kelloseppä, mielihyvällä katsellen kaulahuivia. Huomisen perästä emme enää itse asiassa elä toisiamme varten, niin että mitäpä sinä siitä, miten minun käy. ja mitäpä minä siitä, miten sinun käy?
Päivän Sana
Muut Etsivät