Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Hän on kaunis, voimakas mies, iältään 30-40 vuoden vaiheilla, vähän köyryssä jo ennen aikaansa ja hiukan likinäköinen. Hän on avopäin, paitahihasillaan, ilman kaulahuivia, ja pitää käsissään niiniköytteitä, joilla on sitonut kasveja keppeihin. Hämmästys kuvastuu hänen lempeissä osanottavaisissa kasvoissaan. Hän ei usko, että käärme on tyttöä purrut; hän luulee mehiläisten häntä pistäneen.
Ainoa tapaus oli uudenvuoden aikaan. Silloin tuli kaupunkiin muutamia kauppamatkustajia, jotka haisivat sikareille ja pomadalle. He toivat vanhoja sukkeluuksia ja uusia kaulahuivia siinä kaikki. Joskus sattui hän saamaan käsiinsä uuden kirjan, ja siitä saattoi outoja kuvia ilmestyä hänen näköpiiriinsä.
Alimmalla portaalla istui kauppamies, joka muutoin päivällä kantoi koko varastonsa selässänsä, talikynttiläkulunsa portaan rakoon pistettynä. Hän kiusasi ostamaan punaisia lompakoita, peiliä, kääntöpääveitsiä, kaulahuivia morsiamille ja kulmilla varustettuja nenäliinoja ja nyt juuri ojensi hän peilikamman. Rejer otti esille kukkaronsa ja osti sen kuudestatoista killingistä.
Hän nosti jalkansa sohvalle ja asettui mukavammin, puoleksi makuulle. Ajatukset tulivat ja menivät. Hän muisti jostakin syystä sen issikan, joka oli hänen vanhassa kortteerissaan seinän takana asunut, muisti lukunsa, sitten: kuinka hän kerran haki valkoista kaulahuivia ja jäi tanssihuveista pois, kun ei sitä löytänyt.
Minä puolestani tahtoisin mielelläni saada tietoja sinun terveydestäsi. Kirjoitellaanko toisillemme? Tuskinpa se on tarpeellista, virkkoi kelloseppä, mielihyvällä katsellen kaulahuivia. Huomisen perästä emme enää itse asiassa elä toisiamme varten, niin että mitäpä sinä siitä, miten minun käy. ja mitäpä minä siitä, miten sinun käy?
Minun ei tarvinnut penninkään edestä ostaa ruokaa kuutena kuukautena ja vielä minä möinkin vihreätä maissia ja kurpitseja toisille miehille. Ja siisti hän oli myöskin, sen vakuutan. Englannin kieltä hän oppi paljoa nopeammin kuin minä opin hänen kieltään ja pian kyllä hän rupesi käyttämään pukua ja kaulahuivia." Vieras istui yhä vielä liikkumatta katsellen tuleen.
Hänen majesteettinsa on luopunut pitkästä tekotukastaan ja pyyhkäissyt hiuksensa ylöspäin, mikä tekee hänet erinomaisen reippaan näköiseksi; käyttää niinikään mustaa kaulahuivia, jota sisareni kenties ei kiittäisi, eikä mitään peliä eikä mässäystä suvaita koko armeijassa.
Aikooko Ottokin? Enkös saisi? Tottahan toki, tule vaan ! Mutta kaulahuivia uudelleen asetellessaan kuiskasi hän Oton korvaan: Tule vaan, mutta sinun täytyy luvata No, ei nyt mamman tarvitse mitään pelätä. Ruustinna taputti häntä olkapäälle, sillä hän toivoi ja toivoi eikä hyväksynyt rovastia, joka ei uskonut tästä tuhlaajapojasta enää mitään tulevan.
Päivän Sana
Muut Etsivät