Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. lokakuuta 2025
Kyllä jo teuhasitkin, teuhasit ja peuhasit juuri elämän ja kuoleman rajalla. Hirmuista, kun aattelen sun astuneeksi Jumalan eteen juopuneena, silmät killissä. TIMO. Minä kauhistun! Jumalan eteen juopuneena! JUHANI. Jumalan eteen juopuneena, silmät killissä. Se on aatos se. SIMEONI. Ettäs sanot! JUHANI. Johan liki liippasi, ettei niin tapahtunut. Mutta nyt hän lepää tuossa kalveana.
Jollei parempaa ja rauhallisempaa turvapaikkaa omalle tunnolle olisi, kun nuoruuden rakkaus, niin olisimme hukassa. Ei, muuta onnellisuutta ei ole, kun velvollisuuksien täyttäminen, niin luulen minä tästä hetkestä alkaen." "Oi Jumala!" huokaisi Heleena: "Mitkä velvollisuudet! Minä kauhistun niitä!"
"Minä lennän vaan hämärissä ulos, muiden lintuin nukkuissa, enkä milloinkaan huoli heidän asioistaan. En ole lintu enkä kala, ja siitä kiitän luojaani. Minä tunnen ne konniksi kaikkityyni ja kauhistun heitä kaikkia. Sanalla sanoen, minä olen lintuin vihaaja enkä tiedä mitään siitä asiasta, jota rakkaudeksi sanotaan."
Isänikö näkisin, mutta varkaana? Minä kauhistun. Minä onnea toivon ja pahinta pelkään toki. NIKO. Mua päästäkäät, muutoin hävitystä ympärilleni saatan, kuin juoksussaan kappaleiksi lentävä myllynkivi. Päästäkäät! SAKERI. Sinä olet vankimme. NIKO. Miksi olette mun vanginneet? SAKERI. Että olet varas. NIKO. Varas! Sinä ryökäle! todista sanas, sitä muutoin kadut, ja hellitä jalkani, mies.
Niin, juuri tässä heidät tapasin, tässä seisoin joku tunti takaperin puhtaana, selkeänä ja kaikkia pirullisia aikeita vailla. Ja nyt ... nyt olen... Oi voi, minä kauhistun itseäni. Minä olen murhaaja! Olen ihmisveren vuodattaja! Huuh! Olen kurjin olento maanpäällä ... olen oman onneni surmaaja... Olen kunnotoin ihmislapseksi! Oi äiti! Niin äiti... Mitä sanoneekaan hän?
Nyt joku meikäläinen salatiedon saa, ettei tytär ole juutalaisen, jok' on vain lapsen jostain löytänyt, tai varastanut, ostanut kenties; laps kristityn on tyttö, kerrotaan, ja kastettu, vaan juutalainen hälle on uskons' antanut ja lukee hänet vain juutalaisten heimoon, tyttärekseen: arvoisa isä, sanokaa, mit' on nyt tässä tehtävä? PATRIARKKA. Ma kauhistun!
Koska löydän Lemminkäisen, saavutan sydämen rauhan? Vieläkö muistaa hän minua? Meri mykkä! Yö ikuinen, pitkän kaihoni pimeys, sano, että hän minua muistaa, lempii eikä muita! Oi, tähti koin, oi, aallon päily, mi hetken häilyy ja hävii noin! CHRYSEIS. Ken tulevi? Lemminkäinen! Lankea lavea taivas! Tule armas, lennä, liidä luokse vaimosi valitun! Ei! Tuska tulipunainen! Kauhistun ma katsettansa.
Kauhistun, kun ajattelen hänen menettelyään. Minä hänestä pidän huolta, pelkään hänen terveyttään, koetan huvittaa häntä kaikella tavalla, annan lopulta rahaakin leningin ostoon ja hänellä koko ajan viekkaus mielessä. Hänellä on sydäntä ottaa nuo rahat ja käyttää niitä omiin vehkeihinsä sillä niiden avulla hän tietysti pääsi matkustamaan. Eikö tämä voi tehdä ihmistä hulluksi.
Minulla ei ole syytä olla tyytymätön keskusteluumme. Rappa on nakattu ja asia on menestyvä. Sanoessaan "orjuuden hävittäjä, jota kauhistun" James Playfair ymmärrettävästi sanoi jotakin, jota ei ajatellut.
JUHANI. Tuossahan tuo merkillinen, kamoittava kivi, joka antaa aina niin murheellisen vastauksen kirkonkelloin pauhinalle. Ja katsokaapas noita silmiä sitten, jotka tuijottelevat tuolta päällemme lakkaamatta. Minä kauhistun. Mennään tästä Herran nimeen! TUOMAS. Istukaamme rauhassa. JUHANI. Mutta metsänhaltija on tässä kova ja kiukkuinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät