United States or Ghana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän oli niin iloinen, että hän oli pelastunut aivan viimeisenä hetkenä. Miten kauheata olisikaan ollut, jos hän olisi jäänyt kuolemansa jälkeen vielä elämään tuossa paperissa, kiusaamaan kokonaista perhettä ja vääntämään heidän tulevaisuutensa toiseksi kuin itse tahtoivat. »Testamentti on kauhea asia!» ajatteli hän. Mutta nyt oli kaikki ohi hän tunsi vaipuvansa uinuttavaan horrokseen.
Ja nyt oli hän kadottanut äänensä, kalliin äänensä!... Pelästyneenä nostin käteni ehdottomasti kaulaani. Kuinka kauheata lieneekään huomata, kun vetää henkeä antaaksensa laulun kaikua, silloin kurkun kieltäytyvän toimittamasta virkaansa ja jäävän mykäksi!
Salamoita singahteli, ja jyrinää kuului yhtä mittaa. Majuri ja hänen renkinsä vaan nukkuivat ja kuorsasivat kilpaa. Jo oli Inkeri ehtinyt sisähuoneeseen, jossa majuri makasi. Salaman valossa oli hän nähnyt avaimet, jotka riippuivat vuoteen yläpuolella. Voi kauheata, jos majuri heräisi... Inkeri nousi varpailleen ja ojentihe nukkujan yli.
Koko tulevaisuuteni olet sinä hukannut. Oh, sitä on kauheata ajatella. Minä olen joutunut tunnottoman miehen valtaan; hän voi tehdä minun kanssani mitä hän tahtoo, vaatia minulta vaikka mitä, käskeä minua mihin häntä lystää; minä en tohdi hiiskahtaakaan. Ja näin kurjallisesti täytyy minun hukkua ja vajota pohjaan kevytmielisen vaimon tähden! Nora. Kun minä olen poissa maailmasta, olet sinä vapaa.
Mtesa oli iloisimmalla tuulella; hänelle oli mahdotonta salata sitä vahingon-iloa, mitä hän tunsi ajatellessaan sitä kauheata kostoa, jonka hän toimittaisi siitä, kun vihollinen oli vähää ennen murhannut erään hänen rauhan-sanansaattajistaan.
Kirje, kirje! huudahti kreivi raivostuneena, sillä ne kirjeet, jotka hän tänä onnettomuuden päivänä oli nähnyt, muistuivat nyt elävästi hänen mieleensä; kirje, kirje!... Miten on se helvetillinen kirje joutunut minun pöytälaatikkooni? Mikä kirje, teidän armonne? Kirje, jonka poliisimestari löysi täältä aamupäivällä.. Voi, että minun on täytynyt kokea mitään niin kauheata!
Lyydia kulta, rauhoituhan. toisti äiti koskettaen häntä olkapäähän, mutta Lyydia ei voinut enää pysähtyä: se on siksi niin kauheata, alotti hän vielä jotakin, mutta purskahti kesken kaikkea itkuun, hypähti seisaalleen sohvasta ja tartuttaen hameensa nojatuoliin juoksi ulos huoneesta.
Niin, silloinpa täällä on kaunista kaikkine sivistyksineen! Sepä on hulluutta tuo sivistyskiihko! Sehän on kauheata! Se on suorastaan kaiken perikato!» Mitä kauemmin Gunilla rouva puhui siitä aineesta, sitä enemmän hän kiivastui.
Lakastutte uudistuaksenne: Ennätitte jättää siemenenne. Toist' on kuolla kesken kevättään, Kuolla nuorna kevätkoivuna, Toivonmaailmahan viheriään Aivan toivotonna vaaleta, Täynnä haikeata tutkimusta, Syyntutkimusta ilman lohdutusta. Wien 23/10 Tarinan muistan veljeksistä, Joit' ahdisti käärme yhteinen, Ja tuskaa tuottaen kauheata, Pit' orjanansa se jokaisen.
"Ja tämä", sanoi Rosa Dartle, "on niin rohkea vaatimus semmoisen kelvottoman olennon puolelta, että, jos minulla rinnassani olisi joku muu tunne teitä kohtaan, kuin ylenkatse ja inho, tämä tunne muuttuisi jääksi. Meidän sukupuolemme! Teistä on juuri kunnia meidän sukupuolellemme!" "Minä olen ansainnut tämän", huudahti Emily, "mutta se on kauheata!