Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Knut oli samassa toisella puolella pöytää. Siinä virui isä kädet nyrkissä, suu auki, silmät kiinni. Knut tutki häntä nopeasti, otti lampun ja riensi ulos. Kohta hän tuli takaisin ja toi vettä; Katriina seurasi häntä. He saivat pyörtyneen sohvalle nostetuksi ja hautoivat hänen ohimoitaan. »Jumala meitä armahtakoon he ovat hänet tappaneet», Katriina huusi. »Minä, Katriina, minä sen olen tehnyt.»
Kaikissa seuroissa, joihin meitä viime aikoina on ruvettu kutsumaan, on hän aina niin yksinänsä; ei hän innostu. Hän on luonnoltaan vähän isävainaani tapainen, epäilevä ja ivallinen. Niin isävainaani, kunnon äijä! Hän oli niin paljon saanut kokea petosta ja kavaluutta. Katriina hänen hylkäsi Himmeliinin tähden. Olen pitänyt Katriinaa silmällä, missä on sopinut.
Hän aikoo myös ottaa Fallerin pojan oppiin oman Wilhensä kanssa, mutta oppi-ajan perästä, sanoo hän, täytyy heidän lähteä ulkomaille". "Joska sinä pidetään hyvänä?" kysyi kumminkin Katriina, sanoaksensa kumminkin jotain. "Oi hyvä Jumala, liian hyvänäkin! Minä en tiedä mitä hyvää minusta onkaan, kun ihmiset ikään kuin eivät voisi onnellisina elääkään ilman minua.
Lents lohdutti, kun hän ainoostaan valitti: "Oi, jos minunkin mieheni olisi saanut elää niin kauan, että olisi nähnyt meidän molempien lapsemme yhdessä lähtevän ulkomaille!" Hän kertoi, että kaksoispari, jonka voutitalokkaan Katriina oli ottanut kasvattaaksensa, näytti päältäkin nähden hyvin toittuvan.
»Se on nimittäin sinun oma lapsesi, joka on ollut kuoleman kourissa, ja jota nuori Holt on hoitanut ja Kornelia Vik ja Holtin Katriina vaalineet ja valvoneet,» Kurt jatkoi, »se lapsi se on, joka tänään on hymyillyt ensi kerran tautinsa jälkeen ja sillä ilahuttanut äitiään ja jokaista, jolla on sydäntä rinnassa, sekä osoittanut, että se on perhanan moinen purjehtija.
En minä mitään pahaa tarkoittanut.» Holt kalisutteli kynsillään hampaitaan: »Minä luulin ettet sinä sitä tahtoisi ja Katriina ei tahdo ilman sinun suostumustasi.» Katriina tuli takaisin ja kattoi pöytää. »Sinä valmistat vaan kahdelle sijaa, Katriina», Knut sanoi. »Etkö sinä syö meidän kanssamme?»
Lents tahtoi kohta paikalla mennä matkoihinsa, mutta Katriina vieläkin pidätti häntä ja tahtoi jatkaa puhetta pitemmältä, että nuo hänen tyhmät sanansa tulisi palkituksi, ja sitte kun Lents vihdoin viimeinkin lähti, huusi Katriina vielä hänen peräänsä: "Sano Annille paljon terveisiä minulta, ja tulkaa kerran yhdessä meitäkin tervehtämään". Lents meni tietänsä, lainahattu päässä.
Mutta Katriina ei enää voinut, hän purskahti niin kiihkeään itkuun, että Holtille tuli häntä sääli. »Niin no, Katriina, olkoon sitten. Tiedänhän minä, että sinä tarkoitat parastasi. Mutta älä kiusaa minua enää papilla.» Muutamana päivänä jonkun ajan perästä kolkutettiin ovea. Holt katsoi vihaisesti Katriinaan. »Oletko sinä taas käynyt papin luona?» Katriina pudisti päätään ja avasi oven.
Maisu lakkasi nyt, kun Lents huusi ovelta: "Maisu, jos joku tulisi tervehtimään, minä en nyt ole puhepäällä kenenkään seurassa, paitsi jos Pilgrim tulee. Kas! vieläkö sinä olet täällä Katriina?" "Minä menen jo", sanoi tämä, ja lähti juoksemaan vuorta alas.
Hän nyyhki, niinkuin olisi puhuttu hänen omista hautajaisistaan, ja sai töin tuskin sanotuksi kuulumattoman kiitoksen. Sitten hyökkäsi hän ulos. Kuin hän taas tuli takaisin, loistivat hänen punakat, pulleat kasvonsa kiiltävien poskien äärimmäisiä reunoja myöten. Syötyä istuutui Katriina vaatimattomasti nurkkaan neule käsissä.
Päivän Sana
Muut Etsivät