Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
"Isä", sanoi hän ojentaen varoittavaisesti etusormensa, samalla kun melkein mielipuolinen hymy nosti ylähuulen, että hampaat tulivat näkyviin, "minulle voitte tehdä mitä hyvänsä, minua voitte polkea jaloillanne minä kärsin sen nöyrästi; mutta lapseeni ette saa koskea kovalla kädellänne, sitä ette enää tohdi toista kertaa!"
Ihmiset, hyvät ihmiset! huusin pidellen korviani. Ettekö te voi tätä lyhyttä matkaa sovussa taivaltaa? Näettehän, kuinka minä kärsin siitä. Sinä? kysyivät he kummissaan. Emmehän me sinun kanssasi riitele! Ette kylläkään... Paras on, ettet sitten ollenkaan sekaannu tähän.
"No niin, näkemään, miten te heittäydytte parrattoman pojan syliin ja teette tyhmyyksiä, joita tuskin pahatapainen koulutyttökään voisi tehdä." "Ravn," sanoi rouva nousten seisomaan. "Te sanoitte rakastavanne minua. Minä uskon sananne ja kärsin teiltä puhetapaa, jota en koskaan kärsisi keltään muulta, enkä myöskään alentuisi kellekään muulle vastaamaan.
Nyt istun tässä komeassa huoneessa, pahaa kärsin suvella ja kylmää talvella ja saan ottaa vastaan niitä leipäpalasia, joita ihmisten ovilla saan, ja minua sanotaan Gunhild kerjäläis-akaksi. No niin, paljon maailmassa tapahtuu; ja minä olen tämän hyvästi ansainnut tyhmyyteni tähden!" Marit ei vastannut, mutta jotain muistui hänen mieleensä, hän näki Tore'n edessänsä ja muisti hänen sanansa.
Tuli on päässyt valtaan temppeli palaa, palaa, palaa ja tulee palamaan siksi, kuin tuulet eivät enään löydä siitä muuta kuin tuhan... Rovioni olen itse sytyttänyt minä palan ja kärsin!
Totta puhuen minä itse kärsin jäykkyydestäni, ja se on paras puolustukseni. Mutta sitäpaitsi minä olen luonteeltani leppymätön, hidas suuttumaan, mutta vielä hitaampi unhottamaan. Ja nyt olin suuttunut sekä toveriini että itseeni. Parin päivän ajan hän oli minulle väsymättömän ystävällinen.
SIGURD. Tuommoinen oli muinoin ihanin unelmani, nyt on jo myöhäistä; Gunnar ja Dagny ovat välillämme, ja siihen on niillä kummallakin oikeus. Minä menetin nuoruuteni lemmen Gunnar'in tähden; tuska, minkä siitä kärsin, ei saa omaa tekoani turhaksi tehdä.
"Vaikk' kuinka hakkaan, vaikk' kuinka hakkaan, ei mitään kokoon saa ... tyhjää vain!" jatkoi hän yhä suruisemmin. "Vaikk' kunne käyn, tai minne päin, ei mitään kokoon saa ... tyhjää vain!" "Ja missä karsin, vaikk' kuinka karsin, ei mitään kokoon saa ... tyhjää vain!" Niin jatkoi hän omatekoista lauluansa, ja loppuna oli aina tyhjää vain.
Läpi mailman kulttuurin harhailin, idän kirjavan, harmajan lännenkin; mä kärsin ja tutkin ja mietelmöin, epätoivoisna istuin ja otsaani löin. Niin sydänsoppiin ma katsoin syvään: tulin ihmiseksi ja luotin hyvään! Suleima! Lempeni annoin sulle! nyt en huolikaan, miten käynee mulle. Kun Kaadi haukkuu ja lukee lait, mä ylväsnä kultaani vaalin vait.
Minun silmäni eivät petä Sinä et ymmärrä, kuinka minä kärsin koko illan, kun kaikki muut olivat iloisia!» »Kyllä sen nyt ymmärrän, mutta olen minä kuitenkin vakuutettu, että mustasukkaisuus sinut on erehdykseen vienyt. Minä puolestani luulen, että Lemmenjumalainen ei ensinkään ole Arvoon koskenut.» Ihminen uskoo mielellään sitä, mitä toivoo.
Päivän Sana
Muut Etsivät