Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. syyskuuta 2025
DARNLEY. He eivät tee mitään vahinkoa hänelle. Oi, uskollisuuteni tähden kärsin tätä! Pelastakaa minut! KUNINGATAR. Minä en voi. KUNINGATAR ja DARNLEY. KUNINGATAR. Oi, miksi tulin tähän maahan! Ei minulla ole ystävätä eikä suojelijaa, kaikki minua pettävät ja minä olen vaan nainen! Darnley vie hänet sohvalle. Se on oikein, se on oikein! Minun tikarillani hän tapettakoon! Maria, kuule minua!
Ja tätä puhui minulle kuka?! Wolodka Sletkin, roisto, perk..." Harlow'in ääni katkesi. "Entäs tyttäret? Entäs he?" kysäsi äitini. "Minä yhä vaan kärsin", jatkoi Harlow kertomustaan. "Ja katkeralta tuntui minusta, voi kuinka tuntuikaan katkeralta ... ja hävetti minua kanssa. En olisi tahtonut Jumalan päivää nähdä.
Useasti sain minä vaeltaa sillä tavalla talosta taloon vielä yötäkin, ennenkuin katon alle pääsin. Sekä sieluni että ruumiini kärsi sanomattomasti; sillä minä itkin ja kärsin vilua, niin että koko ruumiini vapisi niinkuin värisevä haavan lehti.
Mitä olen kärsinyt ja vielä kärsin täällä, on mahdoton kestää'. Ja jollei tämä kaikkein parhain kaikista luoduista olennoista olisi niin hyvänlaitainen", lausui Mrs. Markleham, telegrafeeraten tohtorille, niinkuin ennen, ja taittaen kokoon kirjettä jälleen, "olisi minun mahdoton ajatella sitä". Mr.
Pappi kehui minua siitä, että minä tarkkuudella seurasin hänen selityksiään, mutta muistutti minua usein, suureksi nöyryytyksekseni, että minulla oli paha tapa luoda silmäni vältellen maahan, josta tavasta hän käski minun vieroittumaan. Pappi luuli varmaankin että minä olin ylenmäärin ujo tahi myöskin, että minä kärsin siitä kun tiesin missä suhteessa isäni ja hän oli.
"Ei", sanoi kreivi totisesti ja vakaasti: "Ei; minä kärsin nuoruuden erehdyksestä loppuun asti. Minä olen itse siihen syypää, ja sen tähden pitää minun siitä kärsimäänkin.
Sinähän tiedät, miten vähän kateellinen ja kunnianhimoinen minä olen ja miten vähän minä välitän kohoamisesta ja rikkaaksi tulemisestani. Mutta minä en voi sitä auttaa; on hetkiä, jolloin minä kärsin sinun ja lasten tähden, kun minä tahtoisin ansaita teille omaisuuden, ainakin pelastaa teidät uhkaavasta köyhyydestä.
1:NEN OIKEUDENPALVELIJA. En vähääkään; ma hyvin teidät tunnen, Vaikk'ei nyt teillä reuhkaa ole päässä. Pois vaan! Hän tietää, että hänet tunnen. ANTONIO. Totella täytyy. Vaan ei auta mikään, Tää kestää täytyy mun. Nyt mitä teette? Mun pakko teilt' on pyytää kukkaroni. Enemmän se mua vaivaa, ett'en teitä Nyt auttaa voi, kuin että itse kärsin. Te hämmästytte; mutta huolet' olkaa.
Miksi kuulin sydämmeni kuisketta ... miksi olin sen houkutuksille alttiina ... oi, miksi en ollut mies, jolla ei olisi sydämmen unelmia? Mutta vast'edes tahdon se olla, sepä saadaan nähdä. Kukaan ei saa tietää, mitä kärsin, ja mitä olen kadottanut Mariassa ... sitä en tahdo itsekkään muistella ... sitä en ajattele täst'edes.
Että minä kärsin salaisesti, jopa haikeasti kärsin, sitä ei kukaan muu, kuin minä itse, koskaan tietänyt. Kuinka paljon kärsin, en pysty, niinkuin jo olen sanonut, ensinkään kuvailemaan. Mutta minä pidin omaa neuvoani ja tein tehtäväni. Minä tiesin alusta, että, jos en voisi toimittaa työtäni yhtä hyvin, kuin kaikki muut, minun olisi mahdoton torjua puolestani pilkkaa ja ylenkatsetta.
Päivän Sana
Muut Etsivät