Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Pulassa siinä kävellä väännätteli hän akkunasta katsomaan ja ärjyi siitä Puddelle sinne ulos: »Kärrin luo meni Pudde!... Sinä saatanan elävä!» Mutta äänettöminä alkoivat johtokunnan jäsenet poistua tästä piinan huoneesta. Vallesmanni aivan odotti sitä. Kostaa hän tahtoi nyt Sakarille, muljautteli vihaisesti ja varustautui. Ja nyt he olivatkin kahden kesken.
Ja tapahtui se Puol'matkan krouvissa yhteenjoutuissamme kaupunki-tiellä. Mutta kas siinäkös kättä puristeltiin ja harjakannuja tyhjennettiin ja olipa armottoman lysti sinä päivänä ja vähän vielä toisenakin päivänä. Hi hi hi! SEPETEUS. Mutta kummaksi mainitsen tytön tässä valtuus-kirjassa, Karrin piiaksi vai kasvatteeksi?
ESKO. Ja minä nälkänen kuin talvinen susi, mutta ennenkuin tiedänkään, muistuu taasen mieleeni tämän hääretken monet kiusaukset, ja nälän kita on hetkeksi tukittu. MIKKO. Unohda menneet asiat ja kiitä, ettäs pääsit sillä hinnalla. Olisivat sun saaneet kiinni Karrin kujalla, josta eivät juuri kaukana olleet, niin luulenpa, ettes tassuttelis tässä nyt.
Nummisuutarin mökkiin en kanssas tule, en askeltakaan sua seuraa enään. Hei, Kristo! Mihen kulkee ties? KRISTO. Kuokkimaan Eskon häitä; perässä tulee nuoria muitakin. MIKKO. Tässä on puhemies! KRISTO. Missä sulhainen? MIKKO. Metsässä tuossa! KRISTO. Entäs nuori-muori, se entinen Karrin Kreeta? MIKKO. Miehensä sylissä! KRISTO. Soo-oh! He ovat rakkaita, tulisia.
"'Mikä sen tappaa' ... sanoi yksi reunalla makaajista. 'Se on kaatunut kärrin aisojen väliin' ... selitin minä. "Silloin hyppäsi kaksi miestä avukseni ja nostivat hevoisen seisoalleen. Siihen se minun uneni sitte selkkautui. En uskaltanut nukkua koko yössä. Vähän päästä aina juoksin hevosta katsomassa... Viimein tuli aamu ja minä taas läksin muiden mukana nykittämään edelleen.
Toinen pitelee ohjaksista ja toinen vetelee ruoskalla, minkä kädestä pääsee, niin että ruunan selkään kohoovat sormen paksuiset makkarat. Ja väkijoukko hajoaa pois tieltä kuin siiville lyötynä. Mutta Partanen ei väistynyt. Kärrin pyörästä kuin kiskasin kiinni, niin seisahti ettei tikahtanutkaan. Ja pyörivät siinä silmät rosvojen päässä.» Kaisa arvaili seikkailun menoa.
Antti oli noussut, tarkasteli ikkunan ristikkorautoja ja arveli: »On siinä paksua rautapunttia... Mitähän lienevät heistä tuohon panneet?» »On siinä paksu rautakanki ollut!» tuumiskeli Jussi, ja lisäsi puheen jatkoksi: »Tuommoista kankeahan se Kettunen osti kärrin akselikseen...» Antti myönnytti: »Kestäähän tuommoinen akselina, kun ei järin suuria kuormia pane.»
Hän tarttui tyynesti hevosen turpaan ja lähti taluttamaan sitä kaupungin poliisikamariin. Partanen käveli kärrin perässä, liperiläiset istuivat kärrissä, porsas vinkui kärrin istuimen alla säkissä ja neljä poikaa sekä Turtiainen seurasivat jälkijoukkona. Liperiläiset vähän jo oudostuivat ja Jussi kysyi poliisilta: »Minnekä sinä talutat?» »Tänne vain!
ESKO. Enpä kadu vielä mitä tein, koska hierottiin minua kohtaan siellä niin hävytöntä petoskauppaa. Karrin kumottu ruokapöytä ja särjetyt akkunat ja Teemun murskattu viulu, ne asiat eivät ensinkään tuntoani soimaa; mutta olentoni käy synkeäksi, muistellessani kotoa, josta olen ollut pois enemmin kuin kolme viikkoa. Mikko! onpa mieleni melkein kuin miestappajan.
Hevonen käveli ylämäessä ja nyt Jussi otti puheeksi, sanoi: »Tässäköhän se Romppaselta katkesi kärrin aisa silloin Olkkosen hirsitalkoissa?» Hevonen oli jo junnannut kärrit mäen päälle, kun Antti vastasi: »Tuossa mäen takana on hyvä jalaksenpaininkoivu. Olisi käytävä se ottamassa.» Nyt he imeksivät piippujansa ja yhä hautui asia Jussin päässä. Nyt se oli jo kypsi ja hän mietti mistä päästä alkaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät