Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Nostakaa ankkuri! huusi Larsson käskevästi, ja laivuri uudisti käskyn. Anteeksi, jatkoi viskaali hyvin kohteliaasti, mutta äänenpainolla, josta jo edeltäpäin kuului huonosti salattua vahingoniloa anteeksi, herra patruuna; mutta ennenkuin laiva lähtee merelle, on minulla käsky toimittaa tarkastus. Mitä se merkitsee? karjaisi Larsson kiivaasti. Minulla on selvät paperit tullikamarista...
Elä pane niitä sinne ... pistä ne takaisin koteloon ... pane ne kirstuun!... Niinpä niin ... kirstuun ... Kuinka paljon pitää antaa pois, jos omistaja ilmaantuu? Löytäjä saa silloin vain kolmanneksen, jos sitäkään. Vaan jos omistajaa ei ilmaannu? Silloin saa kruunu hänen osansa. Pitäkää suunne siinä! karjaisi ukki. Ei penniäkään pois! Mikä on löydetty, se pidetään! Sekä rahat että paalit.
Vahinko ettette huoli semmoisesta morsiamesta. No, olkoon niinkuin tahdotte... Inkerin saa toinen. Sitä minä en salli! huusi Tuomas ja astui askelen ovelle päin. Minä menen heti puhuttelemaan.... Jyrki! Valmis! karjaisi majuri ja tarttui takaapäin Tuomaan molempiin käsiin. Silmänräpäyksessä oli Jyrki paikalla ja työnsi kapulan Tuomaan suuhun.
Kiihtynyt Maija leipoi niin, että takapuoli pyörähteli ja pyllähteli. Kuin halveksuen hän jatkoi, torasi: »Liika viisas!... Vaikka tokko lie päässäsi vingerporillisen vertaa sitä tavaraa!» Sakari yritti ihan kauhistua ja karjaisi, mutta Maija ehti ennen ja jo rähähti: »Sukkelaan lastaa siitä ne luuromusi niiden kahden kulkukojeesi varaan ja vie ne pellolle koko mökistä!» Siunaa ja varjele!
"Mikä on tosi, se on tosi", lausui hän ketun lailla nauraen ja katsoi viekkain silmin ukkoon: "kaunis tyttö on koulumestarin Anna ja sievän miniän tuopi Jaakko teille kotiin". "Ei niinkauan kun minun silmäni auki ovat!" karjaisi Ojamylläri, punaisena kuin keitetty äyriäinen. "Kyllähän vielä löydämme hullulle koiralle rautakahleet!"
Niin rohkenit lyödä takaisin, sinä maanpetturi! karjaisi kreivi, uudelleen vihastuneena. Jumala minua siitä varjelkoon! vastasi Eerik vilpittömästi. En tiennyt, että se oli prinssi; mutta lasta en löisi koskaan. Olenko minä lapsi, minä! keskeytti hänet kiivaasti prinssi, loukkautuen. Sinä valehtelet, riivattu konna!
Mutta humalainen Ropotti yltyi, tolkutti: Tuota... Ropotti ... Pipotti .... Ki ... i ... Ripotti ... tuota Tipotti... Ropotti! karjaisi hän lopulta ja löi nyrkkiä pöytään, että helisi. Ropotti, sanon minä, Ropotti! Mutta Iivana tulistui ja punastui. Hi-ih! karjasi hän kuin peto, polki jalkaa ja uhkaili: Sären... Ikkunat sären... Ih! Mölyttiin. Kapakan isäntä sadatteli.
Tuosta on viisi hirttä poikki, ala kävellä tuosta veräjästä ja katoa papereinesi. Sinun ei tarvitse tätä tietää, kun minä sen tiedän, karjaisi viskaali öräkällä äänellä. Vai meinaatko ruveta minua vastustamaan virkatoimissani?
Kotiin oli kuitenkin hyvänen matka ja hän päätti ottaa hevosen, nousi rattaille, antoi selkään, karjaisi ja päästi luistamaan. MUUAN RIIHIP
Ovatpa päitset saattaneet tarpeeseen ollakin kaiken sen jälkeen, mitä näimme tapahtuvan kuningas Kaarle-vainajan aikana, vastasi toinen. Kuka rohkenee herjata Kaarle-kuningasta ja hänen sinisiä poikiaan! karjaisi eräs vanha, arpinen, tuvan loukossa istuva puujalkainen karoliini. Ei tarvittu muuta kuin kuulla Kaarle-kuninkaan nimi, niin jo heti kuningas Fredrikin osakkeiden hinta aleni.
Päivän Sana
Muut Etsivät