Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Sillä välin auttoi hän asioitaan ottamalla työtä Alert'illa joka nostettiin jäälle. Tämä kyllä esti häntä koko lailla lukemisesta, juuri nyt kuin oli kiirein aika: vaan pitihän perämies Lindin kirjeenkin pian tulla! Ja hän lohdutti itseään sillä, että oli niin hyvin perehtynyt ensi alkeihin. Kanunamiehen vajassa seisoi hän aamuisin niin täsmälleen kuin lyömäkello.
Oli niin täydellisesti kodikasta, he tunsivat olevansa omassa maassa! Hän poikkesi kappaleen syrjään, saadakseen nähdä vilahdukselta kanunamiehen taloa. Povessaan tunsi hän säpsähdyksen. Kas, tuossa se olikin! kaikki pienet ikkunat terhakasti merelle päin ikäänkuin pitämään silmällä... Niistä oli monasti katsottu ulos ... vaan ketä?
Rördam'ille meni hän aamupäivällä ja joku pojista näytti hänelle tien kanunamiehen luokse, joka makasi sairaana. "Maaliskuu! maaliskuu, harvinainen ystäväni!" tervehti hän Rejer'iä sängystä "ja silloin menee luuvalo puujalkaan... Olisin kernaasti ripustanut sen laivalle ilmapuntariksi, jos vaan vanha Conrad Rördam silloin olisi päässyt huutamasta 'ai, 'ai!" Hän siirsihe sängyssä.
"Hyvästi, matami Wahl!" sanoi hän äkkiä, ja matami näki hänen lähtevän katua alas samaa tietä, kuin tullutkin oli. Taas poikkesi hän kanunamiehen taloa kohti, ja nyt läksi hän suoraan taloon. Maksoi mitä maksoi, mutta hän ei tahtonut palata laivaan näkemättä Saaraa ja hankkimatta itselleen tietoa siitä, kuinka hänen asiansa olivat.
Hän sieppasi pari kertaa itselleen tilaisuuden vilaista hätäisesti häneen, sillä aikaa kuin äänettömyyttä kyökissä ainoastaan häiritsi kanunamiehen ryvästeleminen, tuo hm ... hm! Ukko oli varmaankin maannut pitkään tänään eikä ollut vielä ehtinyt oikein virkistyä. Ei, jotakin muuta se näkyi olevan...
"Niin kyllä! vaikka ne toisinaan lentävät satoja peninkulmia merelle... Vaan mitä minun pitikään sanoa... Sinähän tunsit kanunamiehen perheen?" "Kyllä!" "Seisoit puuvajassa siellä hakkaamassa puita! Oli sekin kaunis... Jos olisin tiennyt sen, olisit heti saanut rahasi, voit uskoa!... Vaan sillä laillahan näit häntä joka päivä?" "Ketä?" kysyi Rejer äkäisesti.
Olihan se ollut hyvin lähellä, ett'ei mekko mennyt ennen jouluaattoa; hän oli antanut Wallanille jo jonkunlaisen viittauksen siihen suuntaan; mutta sitten tuli sopimus, että hän söisi kanunamiehen luona uudenvuoden aikana... Vaan joku välitys täytyi hänen ja Wallanin välillä alkaa, eihän kelvannut hänen olla ilman rahatta tanssiaisissa!... Ja oikeastaan oli hänellä omia rahoja otettavana perämies Lindiltä!... Se asia piti vielä tänä iltana saada selville; oli parasta takoa silloin, kuin Wallan oli hyvällä tuulella...
Iltapäivällä tuli jouluvieraita ja Saaran tuttuja, joille tarittiin simaa ja kakkuja tarjottimella. Ne olivat sieviä, kauniita tyttöjä, tuntui Rejer'istä; vaan ne vetäytyivät aina nurkkaan, jossa ne kuiskivat ja supisivat, niin ett'ei hän, joka oli kiinnitetty kanunamiehen sivulle, oikein voinut päästä heitä näkemään. Hän piti kuitenkin heitä silmällä.
... "Ja sitten minä kuulin teidän sopineen niin hyvästi kanunamiehen kanssa, rakas Juhl'ini! "Vanha haubitsari ja minä olemme vanhoja kaupungin lapsia... Niin, aika se kuluu!
Päivän Sana
Muut Etsivät