Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. toukokuuta 2025
Ajatukset liikkuivat hämäröinä ja raskaina Rejer'issä. Odottamaton raja oli pantu voimakkaalle elämälle!... Kykeneviä miehiä ryhtymään työhön minun jälkeeni, sekä Jan että Jan Conrad! Ja Saara, eikö hän enää tapaa minua laivasillalla?... Tuli aikaisemmin loppu kuin olisin tahtonutkaan! meni kuin häätanssi minulta siitä päivin kuin sain hänet... Hän kohotti lounastaan saadakseen ilmaa.
Vanhimman nimi oli Jan. Toistakin tahtoi hän varmuuden vuoksi nimittää Janiksi; vaan kuinka? siitäpä juuri näiden kahden välillä oli tänään täällä taisteltu tulinen ottelu. Ja sen tauottua siten, että poika saisi nimen Conrad, kanunamiehen mukaan, seuraa päätappelu.
Toisen nimi oli Jan ja toisen Jan Conrad, ja heidän isänsä, joka tänään levottomana kuin mustalainen kävi edestakaisin ja oli ajanut joka kynnen työhön arvaa lukija kyllä.
"Vaan Rejer!" sanoi hän tullen samalla miellyttävänä lähelle häntä, niin lähelle, että pieni ristimätön Conrad voi tarttua hänen nenäänsä, "koska sinä nyt luulet meidän voivan muuttaa pohjoiseen? Ajattele pienokaisia! Ei pitäisi lykätä siksi, kuin saamme syksyn." Hänen salainen pelkonsa oli, että miehensä taas läksisi matkalle sillä surkeankuuluisalla vanhalla, vuotavalla suolavenheellä.
Rördam'ille meni hän aamupäivällä ja joku pojista näytti hänelle tien kanunamiehen luokse, joka makasi sairaana. "Maaliskuu! maaliskuu, harvinainen ystäväni!" tervehti hän Rejer'iä sängystä "ja silloin menee luuvalo puujalkaan... Olisin kernaasti ripustanut sen laivalle ilmapuntariksi, jos vaan vanha Conrad Rördam silloin olisi päässyt huutamasta 'ai, 'ai!" Hän siirsihe sängyssä.
Jan Conrad oli nuotan palasella saartanut kolmekymmentä tynnöriä; vaan naapurinuottue oli rannanpuolelle pannut sulun toisensa viereen, toinen toistaan suuremman. Päälliköt joutuivat melkein raivoihinsa; vaan Rejer kulki ääneti saarilla ja katseli muiden saalista. "Täytyy käsittää maailmaa hauskalta puolelta!" mutisi hän hiljaa. Puolipäivän aikaan löi hän kuitenkin kiikarinsa kokoon.
Olen kuullut hänen istuvan yksinään poikain kammarissa ja huokailevan monta kertaa. Jan Conrad on heikko, sanon minä!" "Vai on hän nyt yht'äkkiä käynyt niin raihnaiseksi! ... laita sinä vaan niin, että hän saa hyvää ja lämpöistä ylleen, sillä mukaan hänen täytyy!"
Minä voin sanoa että minä olen välistä koettanut malttaa mieltäni ja ajatellut melkeen samoin, kuin upsierikemuissani tultuani riemastuneeksi: "Nyt sinä, Conrad, olet varmasti juovuksissa, nyt pitää sinun mennä siivosti laattiapalkkia myöten, eikä enää juoda."
Päivän Sana
Muut Etsivät