Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Vaan kerran oli Omenalle käydä hullusti. Kallella oli jo kauan ollut muiden herramaisuuksiensa ohessa taskukello, joka oli suurimmaksi osaksi äidin saamilla säästörahoilla ostettu, vaikka perät kyllä olivat Kallen omaa ansiota. Kello oli tosin markkinarämä, neljälle kivelle perustettu silinteri, mutta aivan omansa Kallelle, sillä se kulki sekin omia aikojaan niinkuin sen haltijakin, silloin kun ei levännyt. Kalle sai kuulla siitä paljon pilkkaa, se oli muuttunut melkein sananparreksi, esikuvaksi laiskasta kellosta, niinkuin Kalle oli esikuva laiskasta kellokkaasta. »Miestä myöten miekka vyöllä, Kallen kello kantajaansa.» Sentähden se oli ollut kaupoissa jo niin monta kertaa kuin kellomiehiä sattui koolle, mutta aina jäänyt päällisten puutteessa entiselle omistajalleen.
Mutta vieraan huomattuaan lapsi tarttui kantajaansa kaulasta molemmin käsin ja piilotti kiharaisen päänsä kuin jänis. Esteri riemastuneena huudahti: »Sinun tyttösi, Juho!» Hän pani kaikki keinonsa liikkeelle ja saikin lapsen viimein houkutelluksi syliinsä. »Herra siunatkoon sinua, kun sinä olet sievä!»
Mut kirouksein saakoon hän, Ken povest' isänmaansa Imeepi mehun, elämän Ja voiman kansastansa, Ja kurjaks näin sen saatuaan, Hekuman helmoiss' istuu vaan Ja kantajaansa herjaa. Kaikuja Hämeestä 1878. Yht' ihanaisena, kuin sinut kerran näin, olet tuossa Taian luomana taas, kaunoinen salomaa. Taas näen sun, mökin tyynen tuon, kukat, varjovat pensaat, Lammen välkkyävän, vaarat korkeat nuo.
ANNA. Olkoot, olkoot, olenhan minä sen jo sanonut. Minä näytän noille ylpeille, noille pahankurisille, mitä on halveksia ja ylenkatsoa äitiänsä, omaa kantajaansa ja kasvattajaansa! Vai olen siis todellakin liian halpa tuohon komeaan seuraan tänä iltana! Hyi saakeli, en tahdo tuota ajatellakaan, hyi! (Sylkäisee.) Mutta mitä jos tekisin heille pienet kepposet. Jos kumminkin tulisin mitä silloin sanoisi tuo fiini herrasväki? (Erikseen.) Niin, jos olen menevinäni Heimoseen ja sitten aivan äkkiarvaamatta ? Niin, tuopa ei niin hullu ajatus olekaan, eipä niinkään. Silloin saisin näyttää sekä heidän suurille vieraillensa että (
Kaikilla heillä oli kukkia nivuksissa ja takaraivolla tuhoton tukku, ettei Junu osannut ymmärtää, miten se ei vetänyt maahan koko kantajaansa. Junu ei käsittänyt, että päät olivat erinomaisen keveitä suuruuteensa .... tyhjällä täytettyjä suurin osa. Herrasmiehet ne näyttivät teettäneen vaatteensa kaikki yhdellä räätälillä ja ostaneen hattunsa yhdestä puodista!
Et liene vain, kuin hieno muotivaate, Parempi kantajaansa. Sisusta, Toisin kuin meikäläisten hovimiesten, Se olkoon yhtä kaunis, kuin on kuori. Yhäkö unta? Tai vain mieletöntä Hupakon solkkaa? Toista tai ei mitään. Tai älytöntä puhetta tai puhett'
Päivän Sana
Muut Etsivät