Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Ja oppilasten on oltava vuorotellen vieraita vastaanottamassa, eikä siinä saa katsoa vaatteisiin, onko vieras rikas vai köyhä, herra vai talonpoika. Kyllä minä en yhtään kadu tänne-tuloani. Se vaan on vähän ikävätä, kun tulin niin vähän käyneeksi kansakoulua ja nekin aineet ovat unohtuneet ja nyt niitä näkyisi tarvitsevan, muuten on monella luennolla istuminen ymmärtämätöntä töllistelemistä.
"Ovatko ne vielä kylläkin pieniä?" "Ei ... tyttö käy kansakoulua, poika on nuorempi ja on kotoolla." "Entä miehenne, mitä työtä hän tekee?" Vaimo ei vastannut, katsoi vaan lattiaan. Topias uudestaan kysyi; "Onko hän sairaana?" "Ei ... hän on Katajanokassa ... vankeudessa..." Henkäämällä lausui vaimo sanat. Ei ollut voimaa siirtää silmiä lattiasta, ei ollut voimaa lähteä menemään.
Tuo lasten nokkeluus ja ymmärtäväisyys meni niin heidän sydämeensä, ett'ei heillä ollut yhtään suuhun tulevaa sanaa kansakoulua vastustaakseen ja moittiakseen, ja etunenässä he toimittivat lapsiansa kouluun. He tunnustivat, että olivat olleet väärässä kansakoulua vastustaessaan, ja kiittelivät niitä, jotka sen olivat toimeen panneet heistä huolimatta.
Meidän rantapellolta yli Kaaresjärven ammuttiin kymmenellä suurella tykillä kansakoulua ja rautatieasemaa samalla kuin miehet ensin metsän suojaa, sitten törmän suojaa kontaten menivät kohdalle. Vihollisen kuularuiskut ratisivat ja tuhannet kiväärit syöksivät tulta ja rakeita. Mutta se ei poikia peloittanut.
RAHIKKA. Kaukonen, te ette enää tunne minua, mutta jos luotatte rehellisen suomalaisen puheesen, niin älkää uskoko vähintäkään pahaa tyttärestänne. NIILO. Puhukaa. RAHIKKA. Me olemme lapsuuden ystäviä. Kävimme yhdessä kansakoulua ja kulimme usein yhdessä kotiin kun vielä asuitte Kruununhaassa. Minä muutin sitten maalle, enkä ole Selmaa sen koommin nähnyt.
Mennään sitte vähitellen läpi viimeisten vuosien ilmat ja nykyiset vuodentulon toiveet, kunnes lopulta laukiaa asia, jota varten olivat tulleet. "Myö on koulua tuumattu sinne meijännii kylälle, kun on nuitai lapsia siunautunna..." "Mistä kylästä te olette?" "Korpsalamesta." "Vai jo Korpisalmeenkin kansakoulua!"
Iida niiasi syvään, ja Aliina koetti tehdä samoin, mutta opettajan juhlallinen ulkomuoto sai hänet vähän hämille. Kohta hän siitä selvisi, kun opettaja tuli ystävällisesti tervehtimään ja kysyi lauhkealla äänellä: Kirjojako tyttärille pitäisi olla? Muuten minä vaan tulin tälle näyttämään joulukuusta ja kansakoulua, sanoi Iida viitaten Aliinaan. Sehän on oikein, sanoi opettaja istuutuen tuolille.
Eero, vanhin kotona olevista lapsista, istui erillään muista huoneen perällä, suuressa, vanhanaikuisessa keinutuolissa, kirjat polvellaan. Ikkunan luona, pienen pöydän ympärillä lukivat kansakoulua käyvät lapset läksyjään. Heitä oli kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Ville, vanhin heistä, istui kahdeksanvuotiaan Yrjön vieressä ja joka kerralta, kun Yrjön sisälukuharjoitus kävi liian äänekkääksi tuuppasi Ville häntä saappaan korolla sääreen. »
Tosi on että sen hauskuuden saavuttamiseksi tarvittaisiin paljon laajentaa ja lisätä kouluja, perustaa monta uutta kansakoulua joka kuntaan. Meillä ihmisillä on paljon syytä iloita saavutetusta sivistysmäärästämme ja kehoitusta käyttämään sitä oikein, jos katselemme, mitä nelijalkaisilta kumppaneiltamme täällä maanpäällä puuttuu.
Puoltamaanko vai vastustamaan kansakoulua on näin lukuisasti paikalle saavuttu?" kysyin taas. "Vastustamaan; piruko vielä tuon maksun niskoilleen ottaa", sanoi mies yrmeästi ja lähti pois, ensin tuikeasti katsoen minua silmiin; näyttipä siltä kun hän pelkäisi, ett'en ole oikein yksimielinen hänen kanssaan kansakoulu-asiassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät