Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 31. lokakuuta 2025


"Velkojat eivät sitä usko oikein; mutta kamreeri vainajan lapsihurskaalle sydämelle ja suokaa anteeksi, jalo ystäväni, puhuessani vilpittömästi se naamio, johon hän voi pukeutua, tuo rehellinen, suora tapa, nuo kirkkaat silmät, jotka eivät näytä puhuvan muuta kuin totuutta, on asia helposti selitetty." "Te uskotte siis?"

Kello löi jotakin, ja kamreeri huomasi täytyvänsä heti rientää työpaikkaansa. Hän otti rahat pöydältä, vei ne työhuoneeseensa ja lukitsi ne. Hän oli päässyt selvyyteen siitä, että ne kaiken oikeuden ja kohtuuden mukaan, sekä oikeudellisesti että siveellisesti, olivat hänen. Pöydällä oli kirje, joka äsken oli jäänyt kesken. Ei ollut aikaa sitä lopettaa. Kamreeri työnsi sen imupaperin alle ja meni.

Joutsenveden Anna oli hilpeämpi, näytti ilmaisevan pikaisempaa käsitystä ja suurempaa vireyttä, kuin pikku Annettella oli milloinkaan huomattu. Mutta kamreeri tahtoi nyt välttämättömästi tavata yhtäläisyyksiä, harvinainen sallimuksen kohtalo, kun hän oli liiaksi viisas, niinpä niin, miettimään mitä hän oli kadottanut!

Koeta ottaa tämä asia vakavammalta kannalta, ja ajattele, minkä rangaistuksen laki tuommoisesta määrää, sillä KAMREERI. Joutavia! Saanhan minä sen sovittaa ROUVA. Niinivedellä ja leivällä. Voi, voi, Kalle, se on hirmuista! Minä kuolen häpeästä ja surusta ! KAMREERI. Vedellä ja leivällä? ROUVA. Mitä pitää olla? Mitä sinä biffistä puhut? KAMREERI. Biffistä? Olenko minä semmoista puhunut?

Tuomari hän voi olla hyväkin, toinen voi olla säntillinen kamreeri, asemapäällikkö tai kolleega pikkukaupungin koulussa. Hän suorittaa tehtävänsä ajallaan ja tekee tilit määräpäivälleen. Mutta elämässä on kuitenkin jotain puolinaista, ja usein pyrkii mieli haikeaksi. Hän kaipaa laulua ja noita vanhoja, hauskoja tovereita, joita tämä laulu yhdisti toisiinsa.

"Ohoh, hän on sotaministeri ja suorittaa luultavasti rakastetun osan." "Ei, sen toimittaa kai reivi M." "Reivi M.! Se olisi todellakin suuri kohteliaisuus." Nyt astui sisään kamreeri, joka äskettäin tuli ulkoa ja äkkiä pukeutui mustaan hännystakkiinsa.

Minä menetin Lauri Toivion liikkeiden vararikoissa koko omaisuuteni. Niin, niin, huokasi ukko osan-otolla. Ja siihen lisäksi perhe-ikävyydet! Antti säpsähti. Tiesikö tuo lemmon ukko todella jo senkin, mitä ei vielä tiedetty edes hänen omassa pankissaan. Kuinka kamreeri sanoi? hän kysyi, saadakseen hetken aikaa hengittää. Tarkoitan avio-eroa, lausui ukko suoraan.

Ja menköön sitten kuinka tahansa, tulkoon maanjäristys tai muita mullistuksia mikä on tehty, se on tehty. ONNI. Mutta jos hän suuttuu niin, ettei hän ryhdykään minkäänlaisiin puuhiin? KAMREERI. Niin, eihän tuota tiedä koettaa vain täytyy. Mutta nyt on kysymys: kuka minulle nuo ostokset toimittaa?

Sanottiin hänen nuoruutensa päivinä harjoittaneen myös koronkiskomista. Antti siirsi nopeasti syrjään alottamansa rakkauskirjeen ja odotti nyt, mitä tuolla tuomiokirkon-tontulla mahtoi olla hänelle sanomista. Asia, josta aioin puhua teille, virkkoi vanha kamreeri vihdoin verkalleen, ei ole ehkä teille uusi eikä merkillinen, mutta sitä oudompi on ehdotus, jonka aion tehdä teille.

Sitten minä olen rauhallinen. No, minnekä minä nyt nämä panen, ettei kukaan ? KAMREERI. Annahan nyt tänne vain, kyllä minä ne ONNI. Jahah! Täss' on nyt ensin makkarat. Oikein hyviä makkaroita, tänään tehtyjä ONNI. Täss' on sinappi täss' on kolme laatikkoa sardellia, otin niitä, kun ei ollut lohta täss' on juustoa, erittäin hienoa Sippolan juus

Päivän Sana

elävimmillään

Muut Etsivät