Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. lokakuuta 2025
Se oli heti äänestyksen jälkeen ollut hänen ensimmäinen järkevä ajatuksensa. Mutta kuka oli pettänyt hänet oikeastaan? Eikö vanha kamreeri Jäkälä, joka hänet oli tuohon lemmon yhtiöön houkutellut, ostanut summakaupalla sen osakkeita ja nyt nähtävästi myönyt suurella voitolla ne, kun Antin viholliset välttämättä tarvitsivat niitä? Kostoa, kostoa! huusivat kaikki hänen sisälmyksensä.
Kaikkien luonnonlakien mukaan sisäisen Heikki Soinin olisi nyt pitänyt nukahtaa yhä sikeämpään ja sikeämpään uneen, kunnes herra kamreeri Soinista olisi kehittynyt täysin mallikelpoinen yhteiskunnan pylväs, joka vakavasti ja varmasti olisi kohonnut ylöspäin yhteiskunnallisella asema-asteikolla. Ja niin olisi luultavasti käynytkin, ellei kohtalo olisi antanut Heikille Alma rouvaa puolisoksi.
Ja sitten kaikki hurrasivat ja nauroivat ja nostivat minua ja sen perästä en muista muuta, kuin että istuin vossikassa ja tulin kotiin. ONNI. Ha ha ha! Niin, kyllä ne ovat semmoisia junkkareita, että menepäs heidän kanssaan sormikoukkua vetämään, ha ha ha! Mutta eikö sitä voi peruuttaa koko kutsua? Eihän setä silloin ollut aivan oikein KAMREERI. Ei, ei! Ei se sovi.
"Siinä olet sinä oikeassa, Annette kultani, siinä olet sinä aivan oikeassa; ne ovat vaan pieni raha, lausuu muuan kirjailija", sanoi kamreeri... "Niin", lisäsi rouva, "Annette on kyllä viisas kiintyäksensä sellaisiin". "Mutta, mamma!... Luuleeko mamma että mies milloinkaan ajattelee vilpittömästi; minä en usko sitä". "Totta kai, ne miettivät yhtä rehellisesti kuin me ... mutta..."
"Tosiaankin, Eugen", keskeytti rouva Bergenstierna, vanhin tytär, joka oli aivan kauniin veljensä näköinen ja luonteeltaan ja tavoiltaan suuresti muistutti äitiään "tunnetko erään Hjort nimisen perheen notario tai kamreeri tai jotain sinnepäin?" "Tunnen hiukan", vastasi Eugen välinpitämättömällä äänellä.
Virkaheitolle pankinjohtajalle ei kukaan hullu antaisi tytärtään, mutta kyllä sensijaan liikkeen toimitusjohtajalle, jonka osakkeista sata oli kamreeri Jäkälän käsissä. Mitä arvelette? kysyi ukko vihdoin. Miellyttääkö ehdotukseni teitä? Asialla olisi kiire, sillä liikkeen asiat eivät siedä enää tätä välitilaa. Antti otti näön vuoksi päivän miettimis-aikaa.
Kamreeri sai nyt tiedon toisesta onnettomuudesta, joka pian tapahtui, että Annetten köyhä äiti oli tullut, eikä siis ollut kylliksi katteinin rouvan onnettomassa kiitoksessa.
FIINA. Hyi, että kamreeri kehtaa! Vanha mies! LUNDSTR
"Minä kiitän, eno on ylen hyvä, tahtoessaan nähdä nuoren miehen luonansa, ja minä käytän lupaa hyväkseni, kun saisin onnen tullakseni esitellyksi enon rouvalle". "Se voi kyllä tapahtua," virkkoi kamreeri, "hän istuu tässä vieressäni... Muuan tuttujani, hyvä Emilia, kuninkaallinen sihtieri ... kuninkaallinen sihtieri ... suo anteeksi, minä en todellakaan osaa tuokiossa..."
Tytön siniset silmät olivat todella ihastuttavat, ja hänen verevät poskensa, pienet syvänteet poskipäissä ja naurava suu täydensi kuvan koko ihanuudeksi, pirteydeksi ja elämän iloksi. "Mikä on nimesi, lapsi?" kysyi kamreeri. "Anna", kuului vastaus. "Anna! Hän minulle sanoi Anna; Emilia, kuuletkos, aivan kuin meidän pikku tyttö". "Kuinka vanha sinä olet?" "Kymmenen vuoden".
Päivän Sana
Muut Etsivät