Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Sankkana tunkihe päin vihamies, etumaisena Hektor rientäen tietään, kuin iso kallionlohkare vyöryy, jyrkänteeltä kun sen alas tempaa talvinen tulva, syöksyvän veen tuet syötyä pois kiven ankaran alta; kimpoillen kivi kiitää tuo, puut ryskyen kaatuu, vaan pysähyttämätönnä se pyörii, kunnes on tullut täys tasamaa; jopa seisahtuu meno vinhakin silloin: noin meren ääreen asti nyt tuokion uhkasi Hektor surmaten leiriin syöstä akhaijien, laivojen keskeen; mutta kun päätyi päin rivikuntia rintaman taajan, niin uros seisahtui liki niitä, ja poiat akhaijein keihäin kärkeväpäin sekä miekoin iskien vastaan pois hänet torjuivat, ja hän väistyi häätyen taapäin.
Paikka oli sattunut niin sopiva, että koskeen lohjennut kallionlohkare ajoi kuin luonnollisena ränninä vettä rattaaseen, samalla kun liika vesi lohkareen ulkopuolitse suurta uomaa myöten kuohui ohitse. Aikain kuluessa oli mylly muuttunut sen kallion näköiseksi, harmaaksi ja sammaleiseksi, jonka päälle se oli rakennettu, niin että oli vaikea sanoa, mikä oli kalliota, mikä myllyä.
Oli lämmin kesäpäivä; niityllä seisoivat niittomiehet paitahihasillaan pitkillä, suoravartisilla viikatteillaan heinää niittäen; minä seurasin äitiäni, joka sukkaa kutoen käveli heinämiesten luoksi. Niityn aidan luona oli alastoin kallionlohkare, jonka taakse äitini oli valmistanut istuimen itselleen. Sen yläpuolella kasvoi kivien välissä vaadermapensas ja sen sivulla yksinäinen pienoinen koivu.
Toinen syöksyy saaliinsa kimppuun pauhaten niinkuin katolta putoava kallionlohkare, toinen taas painaa äkkiarvaamatta myrkkyhampaansa lihaan, niin kuin hiekkaan kätkeytynyt kyykäärme. Kolmas, josta minä toivon paljon hyvää, on toissapäivänä minun tietämättäni mestattu, mutta sekin pari riittää, jota omin silmin armollisesti suvaitsit tarkastaa.
Hänen ei olisi ollut tarvis, niinkuin hän kuitenkin teki, alituisesti katsoa taaksensa, pysyikö Elvira paikallansa. Tämä ei koettanutkaan yön pimeydessä lähteä karkuun vartijattansa. Pari syltä siitä paikasta, johon herra Mörk oli jättänyt vankinsa, kohosi sangen suuri yksinäinen kallionlohkare; sen ohitse saattoi parilla askeleella tulla suurelle, vedenpinnan ylitse kohoavalle kivelle.
Minä kiipesin kukkulalle talon takana, jossa kallionlohkare suojasi myrskyä vastaan, ja josta voin hyvästi silmäillä sekä meren että lahdelman yli. Länsi-vuonon yli liehui talvisessa ilmassa aaltoilevia, hopean-harmaita pilviä.
"Rhenus ja Danubius ovat lähellä ja siellä asuu lukemattomia germaaniheimoja, joilla on tallella muinoinen, murtumaton voima. Me sitävastoin olemme kuin kauas lähetetty ja unohdettu etuvartio, yksinäinen kallionlohkare, jota vihamieliset voimat joka puolelta jäytävät.
Tätä paikkaa on nimitetty "Ruotsin Niagaraksi," ja tämä, samoin kuin Amerikan Niagarakin, on jakautunut kahteen puoliskoon, mutta sen keskellä ei ole saari, vaan suuri kallionlohkare, joka lepää keskellä kallion syrjää ja jota paikkakunnalla nimitetään Karhunkiveksi.
Vuorten elävät harjanteet, joilla hän elää ja liikkuu, vesipisarat, jotka kukassa helmeilevät tahi meressä aaltoilevat, kuusenkäpy, johon hänen jalkansa sattuu, puun silmuilevat kukat, nukkuva hiekkakenttä, jäykkä kallionlohkare, hänen oma hengittävä olemuksensa, vaikeneva yö, auringon valovirta, madon luikertelu, lintujen sävelkieli, pursuava elämä kaikkialla kuoleman ilmiö: niin ahdistavan ihmeellistä!
Päivän Sana
Muut Etsivät