Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025


Surma ja kuolema! miksi ruuheni ylös mäkeen kiskoit, riivattu, miksi teit sen? KULLERVO. Siinä aalto sitä ei liikuta, vaikka vinkuisi pohjoinen ja järvi kiehuis. KALERVO. Huoneestani pois! K:N EM

KALERVO (itseks.) Hän kaiketi on järjestänsä. (

Toki luulen, että tuolla idässä toisella puolella kunnasta tuossa, hän jo pyristelee siipiänsä. KALERVO. Nouseva kuu se on, nyt on meillä puoliyö. KULLERVO. Loppua ei tule yölle tälle: tuon valkeuden siinnon jo aamun koitteeksi luulin, mutta nyt, sanot sinä, on puoliyö vasta. Mutta tieni jatkaa täytyy. KALERVO. Mihin vaellat? KULLERVO. Enpä tiedä; kotoa ei miehellä ole.

KALERVO. Kysyt vielä mitä sanon. Kirous ja rutto päälles, konnan sikiö! KULLERVO. Minä konnan sikiö? Mitä siis hän, joka minun siitti? KALERVO. Pureksitko sanojani? KULLERVO. Sana sanasta, niinkuin tapa on. K:N EM

Mutta heräyksissä seison tässä, vaikka mieli ei entisellä mitalla nyt aikaa mittaile, vaan hirmuisesti kaikki pidentää. Mitä ehtoolla eilen tapahtui, sitä muistelen, sitä hetkeä veristä, kuin muinaista asiaa hämäryydessä meneen ajan. KALERVO. Mies, sinä Tyrjösen huoneessa olet. Mitä etsit?

ARMI. Sukunsa kamala aave! KALERVO. Kadotitko voitoltasi Onnentähkän, poika hurja? KULLERVO. Kadotin sukuni onnen: Se oli emoni tyttö, Jonka turmelin, tuhosin! Multa kahdesti katosit, Tyttäreni, Kuolit armas kaksin kerroin. KALERVO. Täm' on kuullakin kamala. ARMI. Kenties vielä sun kätesi Surmasi suloisen lapsen. KALERVO. Olisit, kurja, itse kuollut! Haudattu vesihakona.

KALERVO. Taitaisiko ukko heikko, harmaapää mitään ryöväriltänsä kieltää, jonka kädessä henkensä on? Ota sotapaitani, sen paino sinun upottakoon. KULLERVO. Untolaisten vereen. K:N EM

KALERVO. Mikä nimesi on ja mistä olet syntyisin? KULLERVO. Kullervo on nimeni. K:N EM

Siksi viel' elossa viihdyn. Paras soppehen paeta, Tästä tuisku on tulossa. ARMI. Kuulitko mit' on povessa Kullervolla? KALERVO. Kuulin kyllä. Taisin tuimaksi ruveta, Näin kun syyttelin sinua. Kentiesi sotahan synnyit, Sukukoston suorijaksi. Siis isäsi neuvo kuule: Ensin käy Lapissa, poika! Ne veljessodan edellä Mulle maksoivat veroa.

Mutta murhe raskas teitä painaa nyt, ja väsymättä te metsät ristiin rastiin kiertelette, etsien sitä onnetonta. Mutta järvelle nyt, verkkoani laskemaan, sillä ilma on lempeä ja tyyni. KALERVO. Ei toivoa tyttärestä, en koreata Ainikkiani enään nähdä saa. Kova onneni, kuin koira, miestä vainoo ja hänen löytää mihen ikänänsä kätkeyisi.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät