United States or Slovenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja kun jätin lapsen yksikseen, noutaakseeni kaivosta vettä, niin minun jo ehti tulla häntä ikävä, ja mennessäni minä huutamalla puhelin sille, että se herkeämättä tuntisi läsnäoloni. Ja kuulin sen aina sopertavan: äiti, äiti! Ja tultuani laskin korvon käsistäni ja taas otin syliini ja se pienillä kätösillään leikki hivuksieni kanssa ja sivusi kasvojani.
»Hm turhamaisia parannuskeinoja», sanoi eversti. »Kukapa kirkonkylän kaivoa on tutkinut mistä sen tietää, onko vesi siinä sopivaa, vaikka se on hyvänmakuista.» »Vai Seppälän kaivosta sinä käyt vettä juomassa» sanoi Arvo luoden Akseliin terävän katseen. »Jos terveyttäsi jokin vaivaa, on varmaankin parempi, että menet lääkärin luo.»
"Minä siis käännyn teidän puoleenne, te Serapiin palveluksessa olevat ylhäiset ja alhaiset, miehet ja naiset! Saattaako kukaan teistä ilmoittaa missä tämä tyttö oleskelee? Onko kukaan nähnyt häntä sen jälkeen, kun hän auringon noustessa toi ensimmäisen uhriveden auringon kaivosta jumalan alttarille. "Te olette kaikki vaiti? "Siis ei kukaan teistä ole kohdannut häntä tänään.
"Oh, oh," vaikeroi sairas, "silloin ei Jussia enää ole ... se on tanssinsa tanssannut silloin ... oh, oh, missä ei rakit ole vainoomassa ja kintuilla ... oh, oh! vettä, vettä! "Ka joko se on kaikki tuonkin juonut ... odota, odota, minä juoksen kaivosta", kiirehti muori ja oikein juoksun touhussa pihaan riensi.
MIKKO. Maista nyt, niin tiedät! Otappas, poika, tuosta kirkkaasta pullosta! ESKO. Minä vihaan viinapulloa kaikesta sydämestäni, sielustani ja mielestäni! MIKKO. Se tulee siitä, ettes paremmin tunne sen sisällistä luontoa. ESKO. Nakkisten vanha-setä, koska hän juomisen pois-kielsi, kiroili viinaa kauheasti. Hän kutsui sen myrkyksi syvyyden kaivosta.
"Suotta survoin suuret jauhot, kiusan karkeat karistin syöä ankaran anopin, tulikulkun kuiskaella päässä pitkän pintapöyän kultalaiasta kupista. Itse söin, miniä raukka, apoin jauhoja kiveltä, liesipankko pöytänäni, kapusta lusikkanani. "Use'in minä utuinen miniänä miehelässä kannoin suolta sammalia, noita leivoin leiväkseni, vettä kaivosta kapalla, tuota ryypin ryypykseni.
Elli oli estelevinään, mutta suostui kuitenkin mielihyvällä ottamaan hänet auttajakseen. Se oli Olaville mukavaa tointa ajatustyön lomahetkinä. Milloin hän kantoi vettä kaivosta Annin kanssa, milloin ruiskutti sitä kukka- ja taimilavoihin, milloin pitkävartisella lapiolla katkoi käytävistä rikkaruohon juuria.
Talonpojat ovat maan suola, maan voima, talonpojilla on talot ja rahaa, viisautta ja jäntereitä! Seuraavan viikon alussa tuli Tapani kaupunkiin. Topias otti veljensä avosylin vastaan. Tapani ehti vaan yskähtelemään kuin Topias riisui hevosen, vei sen talliin, toi vettä kaivosta, heiniä ja leipiä reestä. "Mennään nyt sisään... Kuinka poika jaksaa?" "Hyvin, ei muuta sanoa tule."
Tässä tekivät he tuon jättiläistyön, joka on vielä tänäkin päivänä nähtävänä heidän muistonaan. He, näet, kaivoivat tien poikki kaivoksen noitten kahden järven väliin, jota kaivosta nimitetään "Kukkainojan kaivokseksi," ja jota nähdessämme täytyy meidän ihmetellä tuota urhotyötä, kun tiedämme, että kaksi miestä on sen kaivanut yhtenä yönä.
Viekkaasti ja urhoollisesti kävi hän rohkeain miestensä kanssa pikku sotaa vaikeakulkuisissa solakkeissa ja yksinäisten järvien rannoilla. »Vielä nykyään näytetään syvää kaivosta, jonka yli maantie kulkee siltaa myöten, ja sen sillan olivat he linnottaneet, se kun oli ainoa paikka vähintään kahdentoista peninkulman alalla pohjoisesta etelään mitaten, josta vihollinen olisi päässyt Jyväskylän puolelta tunkeutumaan Pihlajavedelle ja Virroille.