United States or Turkey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siellä jo tee odotti heitä. Ruhtinas pyysi Maria Kirilovnan tekemään emännän tehtävät vanhanpojan talossa. Maria Kirilovna kaasi teetä kuunnellen samassa tuon viehättävän lörpöttelijän loppumattomia laverruksia. Yht'äkkiä kuului laukaus ja raketti valaisi seudun... Ruhtinas toi Maria Kirilovnalle saalin ja kutsui häntä ja Troekurovia balkongille. Siellä pimeässä oli kirjava ilotulitus.
Hän pesi kuumeen kaltaisella innolla pientä pataa, kaasi maitoa siihen ja ripusti sen rätisevän tulen yli. Jooseppi ei huomannut sitä tuskaa, joka tässä pilkassa kätkyi hän huomasi vaan pilkkaa, ja kääntyi suuttuneena pois Wapun luota. Sinun kanssasi ei ole puhumista, siinä ihmiset ovat oikeassa! Ja tästä hetkestä oli hänen huomionsa vaan kääntynyt sairaan puoleen.
Sitten veti hän kiukaan suulta pienen mustettuneen savipadan esille, jonka hän toi lautaselle. Porstuan kaapissa olevasta kiulusta kaasi hän rahkamaitoa, Pietari herran herkkua, puukuppiin ja liidätti sen pöydälle. Pöytäkaapista otti hän nyt puulusikan ja veitsen, asettaen lusikan sievästi maitokupin viereen. Nyt tuli pöydän takana penkinkulmauksessa olevan leipäkannikan vuoro.
Jopa nähtiin, jo saapui, jo vallilla on, lipun vierehen seisahtuu; vaka silmä on, otsakin varjoton, jalo kantaa häntä Bijou. Hän liikahda ei, näköputkellaan sotatannerta tarkkaa vaan. Ja hän kauas loistavi ratsultaan, tuhat kaasi, ken hänet kaas, ja kahta tuimemmin tuiskuamaan tykit vastaisen rannan taas; soi luotien vinkuna ympäri pään, ei muuta hän ilmettäkään.
Silloin aukeni ovi; sisään astui nainen; valkealla kädellään tämä sievästi kokosi marjat puhtaaseen astiaan, kaasi ne pataan ja laittoi terveellistä ruokaa sairaalle. Hiljaa hän liikkui ja varovasti, sillä sairas nukkui. Jopa oli ruoka valmis puolukkamme oli siinä säilynyt kokonaisena ja tunnollaan jo pistettiin se astiaan ja asetettiin sitten pöydälle jäähtymään. Sairas aukasi silmänsä.
Tämä katsoi hätääntyneenä ystäväänsä. Ei, kuulehan, älähän naura! Lakkaahan toki. Otahan lasi whiskyä! Se virkistää... Enhän minä tiennyt sinulla niin huonot hermot olevan. Hän kaasi kiireesti whiskylasin myös ystävälleen ja saattoi sen suorastaan hänen nenänsä alle. Oli jotakin äärettömän liikuttavaa hänen kömpelössä, suojelevaisessa avuliaisuudessaan.
Hän löi sen palasiksi sängyn pehmeällä päänalustalla, ettei Annin korviin kolahtaisi. Itselleen valitsi pienimmän osan, antoi miehelle suurimman. Sitten hän kaasi kuppiin, ja he joivat kaikki kolme.
Yhden yön he nukkuivat ja nukkuivatpa kaksi, kolmantena Anjan mieli kävi jo ankeaksi. Sellainen se ihmisluonto aina olla taitaa. Tuli hänelle ikävä taas omia kotimaitaan. Havuvuoteelta nousi hän ja ulos majasta hiipi. Juoksi, joutui. Oksapuut hänen hapsiansa riipi. Risut repi helmoja ja kannot kaasi jalkaa. Tähtösiä avuksensa anella hän alkaa.
Pyssyt olivat onneksi tallella, ainoastaan vähän märkiä. Mutta Hannu kuivasi ja ruokkosi ne, pani ne uuteen panokseen ja kaasi runsaasti ruutia sankkiläpeen. Hylkeet olivat vielä jäljellä, noin sadan askelen päässä, muutamat jäällä, toiset vain pää ylhäällä vedestä ja mulkoilivat utelijaina metsästäjiä. Nämä kulkivat varovaisesti ja pysähtyivät luminietoksen taakse.
Kerran sattui niin, että hän kaasi vettä juomalasiin, joka oli kyökin pöydällä, ja joi, huomaamatta, että sitä ennenkin oli käytetty. Mari kun näki, sieppasi lasin hänen kädestään. »Elkää juoko, se on herrojen lasi. Minä ikään toin pappanne kamarista ja siellä oli vieraita.» »Mitä pahaa siinä, jos herrojen lasista juo?» »Hyvänen aika, vielä te kysytte.»