Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025


Käsivartenne, jos suvaitsette! Ja kaunis markiisitar tarttui huolettomalla tavallaan nuorukaisen käsivarteen, jatkaen leikinlaskuaan kuninkaan kotitontusta. Mutta vähitellen he olivat huomiota herättämättä päässeet pois tungoksesta ja olivat nyt yksin syrjähuoneessa, jossa "Thetis ja Peléen" näyttelijättäret vähän ennen olivat pukujaan muuttaneet.

Pankaa käsivartenne ristiin. Hän pani käsivartensa ristiin... No, puhukaa nyt. Kyllä. Ja hän puhui sammaltamatta, vapisematta kuten pitikin...

Jo soitettiin etehisen ovikelloa. Neitsy Madsen hypähti seisaallensa, pörrötti punaisenruskeata tukkaansa punaisenruskealla kädellänsä ja silitti punaisenruskeata hamettansa. Sitte juoksi hän avaamaan. Herra Blendenau seisoi ulkona. Hän oli vaalea, hirveän vaalea. "Antakaa minulle käsivartenne, neitsy, teidän täytyy tukea minua, muutoin minä kaadun. Töin tuskin pääsin portaita ylös."

Mutta tämä kehotti häntä vielä nukkumaan ja loikomaan niin hiljaa kuin mahdollista, sillä, sanoi hän, vasen käsivartenne on, niinkuin näin, jonkunverran loukkautunut, mutta minä hieroin sitä tehoisalla voiteella ja hoidan sitä vielä, kun tulen takasin; minä käyn nyt Signildsborgissa ja ilmoitan sukulaisillenne, ettei heidän tarvitse olla huolissaan poissaolonne vuoksi.

Pahat ihmiset kertovat teidän silloin mitä kohteliaimmin tarjonneen hänelle käsivartenne ja huolellisesti saattaneen hänet ihan ylös asti ja sanotaanpa ettette jättäneet häntä ennen kuin hänen ovensa edessä sekä että sitten lähetitte hänelle naulan rintasokuria ja...» «Ja sen ehkä luulitte minun tehneen ainoastaan hänen tähtensä?

CANZIO. Pois tämä kummitus myös, tämä suolapatsas, jonka katsanto on mielelleni vaivaksi. Mene, sisäreni! MARIAMNE. Rachel, tule. RACHEL. Tässä on meidän hyvä seistä. MARIAMNE. Voi sinua aina itsepintaista! Tule! ANGELO. Fröökinäni, koska teidän kohtasin tässä ensimäisen kerran, niin annoitte minulle aivan suosivasti käsivartenne; suokaat minulle sama kunnia kerran vielä.

Entä sitten? kysyi Bertelsköld levottomasti. Sitten saadaan nähdä, halpautuuko käsivartenne, mikä on todennäköistä. Onnittelen teitä, ettei teidän koskaan enää ole pakko käydä kaksintaisteluun, kreiviseni. Mitä sääreen tulee, ei sen tila ole niin vaarallinen; minulla on täällä lastoja matkaa varten. Te tulette vain käymään kainalosauvan varassa niin kauan kuin elätte.

"Meille on luvattu kyllin minun kunnianhaluni, sinun ahneutesi sekä meidän molempain kostonhimomme tyydyttämiseksi. Vesille, vesille nyt vaan joutuun! Eviot pankoon veneesen mukaan muutamia pulloja parasta viiniä sekä muutamia kylmiä piirakoita". "Mutta käsivartenne, ritari Ramorny? Eikö se teitä vaivaa?" "Sydämeni tykytys nyt vaientaa haavan kivun.

Rannan kivet ovat niin terävät! Vaikea on niitä vasten murskautua!... En tahdo kuolla. Olen niin nuori vielä; sieluni niin elämänhaluinen! En tahdo astua alas ijankaikkiseen tyhjyyteen! En, en!... Ken pelastaa minut? Tuossa tulee vaahtopäät laineet!... Vai ovatko ne teidän valkoiset käsivartenne, siskot, jotka ojentuvat minua pelastamaan?

Ei suinkaan, te olette päinvastoin lumoava. Hyvä, antakaa minulle käsivartenne. Sangen mielelläni. Ja nyt? Saattakaa minua. Minne? Sinne, minne minä menen. Mutta minnekkä te menette? Sen näette, kun saatatte minut portille. Tuleeko minun odottaa? Se on tarpeetonta. Te palaatte siis yksin? Ehkä, tai ehk'en. Mutta se, joka teitä sitten saattaa, onko se mies vai nainen? Sitä en vielä tiedä.

Päivän Sana

punaisenruskeassa

Muut Etsivät