Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. marraskuuta 2025


Te ette ole vielä suonut mulle yhtä muiskua. Miksi teillä on kädet vaipan kätkössä, kuin kapalolapsella? Eihän sovi soturin eikä rakastajan kätkeä käsiään. EGMONT. Aika ajoin, hyvä tyttö, aika ajoin. Kun sotamies seisoo väijyksissä ja mielii ehkä viekkaudella voittaa jotakin viholliselta, silloin hän kutistautuu kokoon, punoo käsivartensa yhteen rynnästensä päälle ja hautoo aikomustaan kypsäksi.

Näin onhan puhuttava järjellenne, kun aistimuksista se yksin oppii, min sitten nostaa arvoon aattehien. Siks Raamattukin tasollenne teidän alentuu, kun se Jumalalle kädet ja jalat antaa, muuta tarkoittaen. Ja Pyhä Kirkko ihmishahmoon teille Gabrielin, Mikaelin kuvaa ynnä sen, jolta Tobias sai näön jälleen.

Hän tuli, harva se ilta, Marjalle seuraa pitämään, vaikkei Marja häntä siihen kehoittanut, joskaan ei poiskaan käskenyt. Sama asia se oli heillä useimmiten puheena. Se istui ja katseli Marjaa, kädet helmassa, silmät hellyydestä kosteina. Elä ole niin katkera, Marja. On kumma, ettet sinä ole, vaikka onhan se sinutkin jättänyt? Minä en ole.

Väkevienkin kädet hervottuvat, kun sen musertavan ritarin salamakäsi lankee. Kaameat pimentometsät, joissa harmaaniljaiset louhikäärmeet kivetys-silmineen tuijottavat vuorien sumuisista rotkoista, kulkee se Graalin tulipuna ritari, kulkee synkeät synninpunaiset kaupungitkin, jotka liehuvat jylhien ritarien irstausjuhlaa, kulkee suorana satulassaan, miekkavasamansa kädessään.

Yön hämärässä näytti se kuin tappotantereelta, johon satoja urhoja oli kaatunut päällekkäin, pitkittäin ja poikittain, kädet, sääret ja aseet kamalassa sekasorrossa ja niin uhkaavissa asennoissa, että melkeinpä teki mieli pelottamaan. Omituinen ahdistus mielessä me taas vaelsimme eteenpäin.

Se mahtoi olla epäkunnossa, tai oli hänen kätensä epävarma, sillä kesti hyvin kauvan, ennenkuin hän oli valmis. Holt seisoi keskellä lattiaa ja katseli häntä pois kääntymättä. Vihdoinkin oli lamppu sytytetty. Knut istuutui sohvaan ja pani kädet ristissä pöydälle. »Nyt se on ohi, isä, he ovat poissaHolt ei vastannut; eihän siitä puhe ollut. Kesti hetkisen, ennenkuin Knut taas alkoi puhua.

Vainaja makasi siinä, kädet rinnalla, karikkatanu päässä ja valkoinen atlassileninki yllä. Ympärillä seisoi hänen kotiväkensä: palvelijat mustissa kauhtanoissa, nauhat olkapäillä ja kynttelit kädessä; sukulaiset syvässä surupu'ussa lapset, lastenlapset ja lastenlasten lapset. Ei kukaan itkenyt; kyyneleet olisivat olleet une affectation.

Tämäpä oli soma näytelmä katselioille, jotka nauraa tirskuivat sydämmestään. Mutta pilallisempaa tuskin nähdä saakaan. Tukka pystyssä, kädet huiskivat kun pöllön siivet, hyppien kivien välissä kuin riehuvat pukit. Mutta vielä parempi oli kunnes molemmat nimenkerääjät vihdoin ryömäsivät jokeen niin että vesi läiskähti.

On aamu; ja Dora, jonka tätini kädet ovat sievistäneet, näyttää minulle, kuinka hänen kauniit hiuksensa vielä kähertyvät pään-aluksella ja kuinka pitkät ja kiiltävät ne ovat ja kuinka hän tahtoo, että ne ovat höllällänsä siinä verkossa, jota hän pitää päässään.

Maria Sprengtport ei sanoin eikä kyynelin purkanut suruaan. Hän oli enemmän kuvan kuin ihmisen kaltainen. Toiset pitivät häntä kovana ja kylmänä, toiset luulivat huomaavansa hänen piirteissään kätkettyä surua, kun joku illan rauhassa tarttui pirtin kanteleeseen ja soitti virren, tahi kun lapset, kädet ristissä, lukivat rukouksiansa.

Päivän Sana

valmistajansa

Muut Etsivät