Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Omia ajatuksiani. Ja se sopii. JUNKKA. Eeva! Toivon, että tämä vuosi on sinulle yhtä valoisa kuin tämä sinun syntymäpäiväsi. KARIHAARA. Syntymäpäiväkö? Perämies! Nostetaan neiti miehelään! KARIHAARA ja VARJAKKA nostavat Eevaa. KARIHAARA. Häiksenne tämä vuosi! Väkeä kerääntyy pihalle, nuoria ja vanhoja, joukossa KALLE, JUSSI ja muut pojat.
Valehtelitko sinä tuolle Villelle? VARJAKKA. En. Eeva aikoi lähteä tuota tietä. Tästä on puolikymmentä kaapelinmittaa Rantalaan. Siitä hän on ottanut soutajan lahden yli. Hän on pian kaupungissa. JUNKKA. No, hyvä on. Tämähän päättyi mainiosti. VARJAKKA. Ei ole päättynyt mainiosti. JUNKKA. Vieläkö sinä epäilet, ettei hän sinua rakasta?
Minä en tullut sitä ajatelleeksi. Ja hän on sivistymätön ja väkivaltainen ja tyhmä mies. Ei ole kumma, jos Eeva häntä pelkää, sillä minäkin häntä pelkään. Mutta farbruur Junkka kertoi, että muutamalla Onnen jungmannilla on hirveän vankat kourat. EEVA. Niin on. Hirveän vankat. Hän istuu tuolla. ONNEN HERRA. Mikä hänen nimensä on? EEVA. Janne. ONNEN HERRA. Minä lähden nyt huvimajalle.
JUNKKA. Hänen ansiotaan onkin, että retkemme onnistui erinomaisesti. Sen minä ilolla ja halulla tunnustin komesrootille. PASANTERI. Annetaanko hänelle nyt laiva, vai mitä varten hän sai kutsun komesrootin pakeille? JUNKKA. Minä esitin, että Varjakka saisi Patrian, minä kun aion jäädä maihin. Olen osani purjehtinut ja jo on aika minunkin opetella kävelemään maalla.
JUNKKA. Eipä koko Eevaa taida enää ollakaan. Hän on kadonnut kuin neula nurmikkoon. PASANTERSKA. Onko Yrjö myös kadonnut? PASANTERI. Yrjö lähti ristittäväksi. PASANTERSKA. Vai niin, iso viisas! Ja miksi hänet nyt ristitään? PASANTERI. Kapteeniksi. Niin että muori kulta, hae yllesi vielä paikkaisempi röijy siihen, kun tulee tänne kapteeni Varjakka. PASANTERSKA. Herranen aika!
Sydämenasia on minusta arin asia maailmassa. Ja kuitenkin olen nyt touhunnut päättömästi ja hypännyt yli reilingin. VARJAKKA. Ette toki. JUNKKA. Minä tunnustan, että vähintäkään harkitsematta olen asian pitänyt sinun puolestasi aivan selvänä. Niin selvänä, että kun komesrootin rouva minulta kosi Eevaa pojalleen, oli suustani lipsahtaa, että Eeva ja sinä olette kihloissa.
Minusta on aina ennen tuntunut, kuin olisit ollut meidän poika. Mutta nyt minun ei sovi enää sinutella. VARJAKKA. Mitä kummi joutavoipi. Kyllä minä olen mielelläni vieläkin Pasanterin Lettu. RAJALINSKA ja JUNKKA ovat hiljalleen kävellen saapuneet paikalle. Onko tämä nyt se Pasanterin Lettu? Pasanterin Lettu! Hellalettu! RAJALINSKA. Mies kuin kangaspetäjä aamun paisteessa.
Eeva vainaja kertoi minulle, että kaksi oli hänellä tuskan hetkeä: aina kun ensi kerran tapasi minut matkalta tultuani ja toinen eronhetki. Hän ei sen vuoksi voinutkaan koskaan tulla saattamaan rantaan. Enkä minä mies poloinen ymmärtänyt, että kulta alla, hiekka päällä. Leton Oskari narrasi minua, sanoi Yrjön tulleen tänne. JUNKKA. Hyvää päivää. PASANTERSKA. Junkan kapteenin ääni! Entäs käsi?
Samalla tulin Yrjön kortteeritalon ohi aikoen ottaa kärryilleni hänen tavaransa, mutta koko talo nukkui täydessä rauhassa. JUNKKA. Yrjö on jo eilen tavaroineen muuttanut laivaan. Siellä hän on ollut yötäkin. Meidän oli puhe tavata täällä aamurummun aikaan. Minä näet lupasin hänelle tuoda ilosanoman. PASANTERI. Vai niin.
Kättele oikein miehen kouralla. JUNKKA. Onko siitä oikein merimiehen kouraksi? PASANTERSKA.
Päivän Sana
Muut Etsivät