Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Ja hän kohotti jälleen kätensä Main yli. Rouva Bergenstierna aikoi juuri avata oven mennäksensä huoneeseen, kun samassa kynttilä sammui ja Julia neiti hiipi pois yhtä hiljaa kuin oli tullutkin. Rouva Bergenstierna sytytti kynttilän.
Tule, tule viimeistäänkin ylihuomis-iltana syleilemään, ystävääsi Julia H:ta. Lisää: Pyytäisin sinua mukaasi ottamaan noita makeita varikoisia, jotka, kuten tiedät, ovat isälleni ja äidilleni mieluisia, sekä juustoja Kaarlolle ja Helenalle ja vähän piparkakkuja minulle. Onhan sinulla niitä aina varalla.
JULIA. Oi, hyvä isä, polvillani pyydän: Maltilla pari sanaa kuulkaa vain! CAPULET. Pois, hirteen, pentu! Kovakorva luuska! Ma sanon: huomenna sa mene kirkkoon, Tai älä koskaan tule näkyviini, Vait ole, älä puhu, älä vastaa. Mun sormiani syhyy!
Hyvät tytöt, virkkoi Julia, muistattehan minun viime viikolla saaneen kirjeen kreivittäreltä Gunilholmasta. Muistamme, ja siinä sinua kutsuttiin sinne ainakin sadannen kerran ... mutta sinä vastasit, ettei sinulla ollut aikaa tänä kesänä matkustaa sinne. Minä olen nyt kuitenkin muuttanut päätökseni, ja minä matkustan. No, entä kuinka kauan siellä viivyt? Niin kauan kuin minulla on hauskaa.
JULIA. Voi! Mitä? Käsiäsi vääntelet: IMETT
Mai kuunteli hänen satujaan silmät suurina ja pienet kasvot kalpeina mielenliikutuksesta; hän oli aina iloinen ja ystävällinen Julia neitiä kohtaan, mutta hän oli isänsä kaltainen siinäkin, että hän oli itseensä sulkeutunut, huolimatta lapsellisesta iloisuudestaan, ja se ominaisuus tuli varsinkin ilmi hänen käytöksessään Julia neitiä kohtaan.
Ensikerran taas mennessään yhdessä ulos oli Julia entistä umpimielisempi. Aarnion häntä pyytäessä viipymään kauvemminkin ulkona, epäröi Julia, sanoen sen ihan tarpeettomaksi, kun ei siitä sen parempaa kuitenkaan seuraisi. Ihmiset vaan alkaisivat puhumaan kaikkea roskaa! Mutta herran nimessä! mitä niillä voisi sitten olla puhumista! ihmetteli tähän Aarnio. Sehän on aina tavallista!
Hänen harvinaisen laihojen kasvojensa hipiä oli hyvin ruskea, mutta oliko tämän värin aikaansaamisessa auringolla osaa, sen jätämme ratkaisematta. Te olette siis täällä ... olette seurannut minua tännekin! huudahti Julia. Olen, vastasi pellavatukkainen. Kahden päivän odotuksen jälkeen saan vihdoin kunnian puhutella sinua. Oletteko ollut täällä jo kaksi päivää!
Hän kertoi aina pitäneensä huolta, ettei hänen tyttärensä pukuun päässyt moisia epänaisellisia ilmiöitä. Olipa rouva varsin tyytyväinen itseensä, kun hän lausuntonsa lopetti. Hän oli puhunut viisaasti ja maltilla. Neiti Julia huomautti vähän opettavasti: »Niin, Vorsicht ist besser als Nachsiht.»
Kaartinupseerit näyttävät yleensä hyvin yleviltä, ja heillä on varastossa runsaasti ivallista hymyä, mutta taivas tietäköön, mistä he ovat niin ylväitä tai minkä vuoksi he ovat muille ihmisille niin ivallisia, mutta keskenään peräti toverillisia! Mutta Julia Palm ei nähnyt ystäviensä hauskoja nenännyrpistyksiä.
Päivän Sana
Muut Etsivät