United States or Suriname ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sen maljan Edit joi niin reippaasti kuin hän ei koskaan olisi saanutkaan ankaraa englantilaista kasvatusta, jonka johdosta neiti Julia ei voinut olla hiukan ilkeästi kuiskaamatta rouva von Zweifussin korvaan kultaista elämänohjettaan: »Vorsicht ist besser als Nachsicht.»
Kuinka moni taas filosofeista saattaa puhtaalla omallatunnolla väittää, ettei häneen ollenkaan kohdistu Heinrich Heinen pilkka: »Zu fragmentarisch ist Welt und Leben Ich will mich zum deutschen Professor begeben, Der weiss das Leben zusammen zu setzen, Und er macht ein verständlich System daraus: Mit seinen Nachtmützen und Schlafrockfetzen Stopft er die Lücken des Weltenbaus».
Alleweil spazieren, la la, zuweilen aja hevosta, kataj! Den junge kivekäs war verdammt vergnügen mich zu haben. So ein verfluchter Bummler! Hinta päästä, sata talaria och sata rubel verdienen eta sto rublej! Jach nichts verdiene, so ein Kerl ist der alte Burchard.
Hän kertoi aina pitäneensä huolta, ettei hänen tyttärensä pukuun päässyt moisia epänaisellisia ilmiöitä. Olipa rouva varsin tyytyväinen itseensä, kun hän lausuntonsa lopetti. Hän oli puhunut viisaasti ja maltilla. Neiti Julia huomautti vähän opettavasti: »Niin, Vorsicht ist besser als Nachsiht.»
Isännöitsijän miehevät sanat vaikuttivat kaikkiin muihin, mutta eivät siihen, jota ne tarkoittivat. Hyväluontoisten saksalaisten oikeudentunto heräsi: Ist schon gut, Ihre Gnaden! he sanoivat; lassen wir den armen Teufel laufen.
"Es ist alles gut und gleich sanoo hän Classisches wie Romantisches, es kommt nur darauf an, dass man sich dieser Formen mit Verstand zu bedienen und darin vortrefflich zu sein vermöge. So kann man auch in beiden absurd sein und dann taugt das eine so wenig wie das andere". Kirjallisen kaunoaistinsa oli Mérimée muodostanut kotoa saadun opetuksen ja monipuolisten lukujensa perustuksella.
Muutamia päiviä sitten eräs vieras pohjasta päin lauloi T:ri Lutherin akkunan alla Augustinin-luostarissa yhden virren, joka alkoi: "Es ist das Heil uns kommen her." T:ri Luther pyysi, että se laulettaisiin uudestaan. Se oli vastaus Preussistä siihen iloiseen sanomaan, joka on niin laajalle levinnyt hänen sanojensa kautta! Hän sanoi, että hän kiitti Jumalaa täydestä sydämestä.
Muutamia viikkoja myöhemmin, 2 p:nä helmikuuta 1853, huudahtaa hän: »'Glücklich allein ist die Seele die liebt. Tänä iltana kohtasimme taas toisemme. Iankaikkinen Jumala, kuinka kauan tätä on jatkuva?
Arkadj luki: Es ist eine alte Geschichte doch wird sie immer neu! Und wem sie just passieret, dem bricht sie das Herzentzwei. – Unohdettu. – Kohanski veti syvästi henkeään. – Nyt en rakasta muuta, kuin vapautta ja – sotilasakitatsioonia! Arkadj Petrovitsj hypisteli viiksenalkujaan. Hän haaveili rakkautta. Hänen ihanteensa oli nainen, mutta mistä sen löytäisi?