Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Ja silmät tippuu peikkoin päästä Valoa vastustaessaan, Ja huuhkat lakkaa huutamasta Ja sudet nääntyy luolissaan. Ja salomme, nuo syksyn synkät Ja talven kolkot, valkenee, Ne lämpiää ja ruusut puhkee Ja urhoin haudat aukenee. Ja isäin henget poikiansa Taas siunaten käy johtamaan, Jo kansa kuohuu innoissansa, Kohoten tähtein kunniaan. HER
Siitä säen pienokainen Lennähti nuorukaisen sydämmeen. Se liekiks yltyi, joka leimahdellen, Jusleniuksen mieltä lämmitellen, Toi valon kirkkaan hänen sielulleen. Välkähti aatos hänen hengessänsä: On Suomen kansallakin tehtävänsä, Johonka sitä kutsuu sallimus; Ei mua houkuttele loisto, maine, Mun kyllin on, ett' olen Suomalainen: Meillekin koittaa päivän valkeus! SUOMEN HER
Sait tuskin näkeväksi, kun kaikki ilo läksi: pois työnsit sokon julmimmin. Hän hoippuroi ja horjui, hän vaivoin iskut torjui, kun häntä tuupittiin. Ja jos et lempimähän mua opi, pimeähän ma jään kuin sokko siteisiin. JO, FRIEDERIKE, HER
Eroitettujen joukossa olin minäkin, vaikk'en tottatosiaankaan tiedä tuossa kysymyksessä olevassa mellakassa olleeni enemmän toimivana tahi »määräävänä sieluna» kuin muutkaan. Ja tähän tapaukseen loppuikin minun oleskeluni Turun kimnaasissa. TUNTEIDEN HER
Muutamia päiviä sitten eräs vieras pohjasta päin lauloi T:ri Lutherin akkunan alla Augustinin-luostarissa yhden virren, joka alkoi: "Es ist das Heil uns kommen her." T:ri Luther pyysi, että se laulettaisiin uudestaan. Se oli vastaus Preussistä siihen iloiseen sanomaan, joka on niin laajalle levinnyt hänen sanojensa kautta! Hän sanoi, että hän kiitti Jumalaa täydestä sydämestä.
Mutta hänellä onkin, jumalankiitos, ollut isä, joka on kurituksessa ja herrannuhteessa opettanut lapsensa tottelemaan itseänsä... Tässä suvussa näkyy olevan toiset tavat, mutta eihän Jumala ole niin ankara, että vaatisi häntä, äitipuoli-raukkaa, niistä tilinteolle... »Noo älä nyt siinä», paneskeli herastuomari tuon tuostakin, kunnes vihdoin pakeni tupaan ja meni makaamaan. HER
Erotti varhain sun jo tuoni meistä, Vei kesken viljan korjuun aljetun Ei sentään silmä tummu kyyneleistä, Kun jalon toimintasi muistaa sun. Ei itkemist' oo sankarmuistojamme, Ne meitä työhön aina kehoittaa Ja työllä parhain kunnioitustamme Myös voimme Castrenille osoittaa. HER
Mutta kun ei oikein tuntenut halua mennä mihinkään muuallekaan, kaikkein vähimmin kotiin, eikä metsäänkään viitsinyt yöksi jäädä, lähti kävelemään kokoutumispaikalle. HER
Syntyi Impilahdella 1/7 1848, tuli ylioppilaaksi 1866, filosofian kandidaatiksi 1871, lisensiaatiksi 1877, Suomen kielen lehtoriksi Hämeenlinnan normaalilyseoon samana vuonna, Suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi 1891. Jännes on kääntänyt Runebergin Hirvenhiihtäjät ja julkaisi 1889 runokokoelman Muistoja ja toiveita, ystäville jouluksi. HER
Hän ei koskaan tule saamaan mitään suurta aikaan, ja jos hän yrittää, hän epäilemättä ajaa ojaan. Olkaamme levolliset; tästä kotkanpojasta koituu aikaa voittaen vain käki!" Kuinka ihmisten ennustukset toteutuvat mainiosti! 2. LEIJONA HER
Päivän Sana
Muut Etsivät