Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Siis kiitos kaikesta, sä luonnon suuri äiti, joka kohdussas mun kannoit, sitten ruumiin, hengen annoit, laskit maailmaan kuin pienen sokon lapsen, jota muiden täytyi kannatella, kunnes kypsyi tuosta itsetietoon, huomas lahjas, ihmekanteloisen, jolla soittamaan mä opin vihdoin, soitin aina niinkuin parhain taisin, vaikk'en oikeaa lie ääntä saanut.
Sait tuskin näkeväksi, kun kaikki ilo läksi: pois työnsit sokon julmimmin. Hän hoippuroi ja horjui, hän vaivoin iskut torjui, kun häntä tuupittiin. Ja jos et lempimähän mua opi, pimeähän ma jään kuin sokko siteisiin. JO, FRIEDERIKE, HER
Hän se on, joka on ottanut houkutellakseen tuon kuninkaallisen sokon meidän kaikkien hyväksi iskemään päänsä seinään. Antaa hänen vain jatkaa! Siquier katseli liukkain ja oudoksuvin silmin matkatoveriaan.
Siis kiitos kaikesta, sä luonnon suuri äiti, Joka kohdussas mun kannoit, Sitten ruumiin, hengen annoit, Laskit maailmaan kuin pienen sokon lapsen, Jota muiden täytyi kannatella, Kunnes kypsyi tuosta itsetietoon, Huomas lahjas, ihmekanteloisen, Jolla soittamaan mä opin vihdoin, Soitin aina niinkuin parhain taisin, Vaikk'en oikeaa lie ääntä saanut.
Ja hän kiittää, kosteleepi jälleen morsion ja sulhon, joka kukkuraisen kulhon, joka navetan ja kiulun, kaikki, jotka iloinneet on säveleissä Tokon viulun.... Muistaa myöskin hollituvan, joka sokon silmän yössä kantaa sädekehää kodin, jossa tuntemaan hän tuli kaiken, josta sydän suli: sinisilmät, valkoliinan veikot lystit luona viinan, lieden lämmön sekä todin.
Kun vuoteeseen mun ajaa uupumus Ja raukeet raajat lepoa kun haukoo, Niin päässän' uusi alkaa vaellus, Ja hengen alkaa työ, kun ruumiin taukoo. Sill' aatokseni etäisyydestään Halulla luokses pyhiinvaeltavat, Ja silmät raskaat, luomet seljällään, Pimeyteen sokon lailla tuijottavat;
Päivän Sana
Muut Etsivät