United States or Paraguay ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sanoi vanha Väinämöinen: "Ei ole tässä nuorisossa tuon on soiton soittajaista; joko Pohjola paremmin saisi soiton soittamahan, josp' on laitan Pohjolahan." Siitä vanha Väinämöinen laittoi soiton Pohjolahan; soitti pojat Pohjolassa, soitti pojat jotta piiat, ei ilo ilolle tunnu, eikä soitto soitannolle.
Munhan sopii kyllä, mun onhan ylen tärkeää, hän myöskö... Vaan joku ovell' onko? Kuule, Daja! Josp' oisi hän se! Kuule! Sisään vain! Ah pelastajani! RISTIRITARI. Näin myöhään tulin tuot' estääkseni vain: ja sentään RECHA. Ehdoin ma lankeen eteen miehen ylpeän Jumalaa kiittääkseni, mut en miestä.
Siis saman kohtalon kouriin kumpikin synnyttiin, Priamon katon alle sa Troiaan, tuonne ma Thebeen taas, Plakos-vuoren metsävän laaksoon; linnassaan polo Eetion polosyntyä lastaan hoivasi varttumahan. Josp' en ois syntynyt lainkaan!
Sanan virkkoi, noin nimesi: "Nuo onpi soan savuja, varsin vainovalke'ita!" Itse Ahti Saarelainen, tuo on kaunis Kaukomieli, katseleikse, käänteleikse. Arvelee, ajattelevi: "Josp' on kaalan katsomahan, likeltä tähystämähän, mistä tuo savunen saapi, auer ilman täyttelevi, oisiko soan savuja, noita vainovalke'ita."
"Tämä on Nemesis," sanoi André tyveneesti. "Minä olen rangaistukseni ansainnut sentähden, että minä runoelmassani kielsin isäni rakkauden." Aikaa kului. "Oi, jospa vaan aurinko tulis", virkkoi André. "Oi, josp' aurinko pian tulis!" kertoi isä. "Sitä hän tarvitsee, se vuodattaa lohdutusta hänen sairaasen mieleensä; pimeys turmelee hänet."
Jos sinä päivänä ois, jona ensiks silmäni aukes, riehuva tullutkin väkipuuska ja pois minut vienyt vuorten keskeen tai meren tyrskyyn meuruavaiseen aaltojen ahmata, ennenkuin tuhot nää minä tuotin! Vaan ikivallat kosk' ovat nää pahat sallimat säänneet, josp' edes uljaamman minä miehen puoliso oisin, pilkka jok' ihmisien ei ois, ei syy monen moitteen!
FLAVIUS. Josp' oisi rahat Niin varmat, kuin on varma varrontanne, Ei varmaan hätää ois. Miss' oli silloin Velat ja saatavat, kun teidän herrat, Nuo viekkaat, söivät Timon herran ruokaa? Hymyiltiin vain, ei velkaa mainittukaan, Vaan ahvatusti korot vatsaan nieltiin. Katua saatte, jos mua ärsytätte; Mun suokaa mennä rauhassa.