Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Hänen edessään lepäsi ryhmä kattoja, joiden mustaa peltipintaa peitti hieno, valkea kuura niiden takana seisoi kappale kylmänharmaata taivasta. Hän oli istunut sillälailla koko yön, istunut ja ajatellut. Niinkuin tie olisi noussut pystyyn, tai hän olisi äkkiä vanhettunut eikä jaksaisi enää käydä, tai sairastanut vaikean taudin eikä jaksaisi nousta.
Pojat siwalsiwat Wiklon päästä lakin, käänsiwät sen nurin, leikkasiwat kulmain puolelle kaksi reikää, wetiwät keritsimienperät suoremmiksi, pistiwät terät reijistä ulos ja painoiwat lakin Wiklon päähän, ja niin tuli hänelle oikein oiwalliset sarwet. "Mitäs taikapussille tehdään?" "Se ainakin pannaan awantoon." "Ja kiwiä lisäksi." "Eikö häntä pitäisi syöttää, että jaksaisi kotiinsa?" "Mistä?"
Mutta hän kääntyi vielä ja puhui kuin huumeissaan: »Ja jos kerran tulisi se päivä, etten minä jaksaisi yksin, vaan tarvitsisin apua, niin sinä tiedät ettei minulla ole ollut ketään muuta ystävää, eikä tule ja jos sinä tarvitsisit...» tyttö purskahti itkuun puristaen hänet kiihkeästi itseään vasten.
En minä sitä jaksaisi nähdä... Ei semmoista rangaistusta sentään muutamain korvapuustien tähden ... varjele Luoja! En minä sitä tahdo... Kärsiköön hän vähemmän vaivaa tulevassa elämässä ... minä vähemmän tässä, parempi sillä tavalla. Sinä jumalaton! Menetkö sinä Kaikkivaltiaalle määräyksiä antamaan? Enkä mene.
LAURA. No, hyvänen aika! Kaksi nuorta tervettä ihmistä ja yksi ainoa lapsi. Totta nyt tuolle jaksaisi hankkia vaikka mitä. Eikä ne semmoiset mallashauteet sitä paitsi koko maailmaa maksa. Mutta sinä olet vain niin tarkka, Johanna, siinä koko asia. LIISA. Olihan sinulla omia rahoja pankissa, osta niillä. KATRI. Niin, tosiaankin.
Ei mahdu tänne enää mitään. Sinä kiltti Liisi, joko sait ne kaikki laitetuksi? Hyvä on, loput panemme kantoremmiin. Ooh, kun tästä nyt jaksaisi ylös. Tiedätkös, meidän täytyy vähän virkistää itseämme. Sinä jäät tänne syömään päivällistä minun kanssani ei, elä ollenkaan väitä vastaan lähetämme sanan kotiisi. Ja sitten kun olemme syöneet, lähdet sinä saattamaan minua laivaan.
Hän huomasi kuitenkin, ettei hän kauvankaan jaksaisi juosta, sillä hetken perästä alkoi hän jo tuntea väsymystä. Hän pysähtyi ja katseli ympärillensä. "Ah, jos minulla nyt olisi sukseni", ajatteli hän. "Entä jos yrittäisin kääntyä kotio päin ja..." Uusi huuto Kettuselta päin keskeytti hänen ajatustensa juoksua. "Siellä on myöskin tie suljettuna", jupisi hän huolestuneena.
Parempaa seuraa saisin niinikään kuin minulla täällä on... Voi niitä näyttelijöitä ja kulhareita, voi sitä likaista joukkoa! Ei heillä ole aistia eikä sivistystä. Vaikka arbiter elegantiarumeja olisi kymmenen, niin eivät he jaksaisi niistä Trimalchioneista tehdä kelpo ihmisiä. Kautta Persephoneen! olen saanut heistä kylläkseni."
Vaiti, mutta läähättäen, taluttaa Perttu vilusta värisevää vaimoansa, jolta juuri on ottanut pikku tytön omaan syliinsä. Suonenvedon tapaisella kouristuksella puristaakin Anni miehensä kättä ja tuskin jaksaisi hän oikeastaan enää pystyssä pysyä, mutta hermojen pinnistys antaa hänelle vielä vähäsen voimaa. Jo uupuu joukosta yksi ja toinen.
Silloinhan olisivat kuten yhteiskoulussa! Ei, ei millään ehdolla! Noh, otetaan sitte vain poika. Sinulle tulisi, luulen minä, liikoja vaivoja tytöstä. Katsoppas, mitähän täytyy, kun vanhemmaksi tulevat, saattaa ulos maailman tanterelle, ja sitä sinä et enään silloin jaksaisi. Jumala varjelkoon! En minä sellaisiin ryhtyisi. Mutta kuuleppas, onko sinulla tiedossa sellainen poika, josta puhuit?
Päivän Sana
Muut Etsivät