Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Taivaan sekä teidän Ol' impi kaunis tuo; nyt taivaan oma Hän täysin on, ja paras se on lapsen. Osaanne surmalt' ette säästää voinut, Mut taivas osans' iki-eloon säästää. Vaan hänen ylennystään tarkoititte; Kun hän vain nousis, siinä teidän taivas; Ja itkette nyt, kun hän nostettu On korkealle taivaan tähtitarhaan!
Täst' ihastuu nyt impi sankariin, Punaisen viinan kaataa pikariin, Sen hymyhuulin sulholleen hän näyttää: "Nyt toisen urhotyösi voinet täyttää, Ja kolmannen teet, kun tään kultaisen Kädestäin painat sormees sormuksen!" Näin tarina.
"Sinä jo sait kalan, Miranda", hän huudahti voitonriemuisena; ja hänen ilmeinen intonsa kokonaan lauhdutti Mirandan harmin. Pari kolme kertaa melalla pistäen impi palautti kanootin kohon luo ja Taavi sai palkkansa. "Ota kohosta kiinni, Taavi", Miranda käski, "ja nosta kala kanoottiin, minä sillä välin hoidan kanoottia."
Oikein kauhistuttaa ajatellessani, että olen viisi pitkää vuotta saanut hänestä erilläni olla. Niin, mutta onhan minun kirjoitettava kirje hänelle. Kolmas kohtaus. IMPI. Mitä? AINA. Me olemme kutsutut päivällisille. IMPI. Päivällisille? AINA. Lehtori Sederin luo. IMPI. Vai niin. AINA. Sinä lähdet sinne tietysti? IMPI. En minä voi lähteä. AINA. Miksi et? IMPI. En voi oikein hyvin.
Kuva maahan romahtaa. Sen vartiat jo kuulee, kuulee koko Perman maa. »Nyt, toveri, päin tuuleen!» Seisoo hetken Thorer Hund. Vois immen viedä myötä? Kauhistuen katsellut tää sankarin on työtä. Huudot täyttää tarhan jo. »Kai keralla sa tulet?» Vait on impi ylpeä. »Vai vihainenko olet?» »Joudu!» Karli huutavi, »nyt tule taikka lähden». »Siunaan», kuiskaa Thorer Hund, »sua tämän työsi tähden».
ILVO. Minä kansasta kohosin Kuin merestä aallon impi, Päivän silmän kun älysi. Suurta on tekeillä, Väinö. Ilmari tupen jo täytti. Mitä tästä on tuleva? V
He erosivat. Katri meni, taakseen katsomatta. Jussi jäi seisomaan. "Katso toki yksi ainoa kerta tännepäin, Katri!" huusi Jussi, kun impi oli astunut vähän matkaa. "Tässä minä seison ja nyökkään sinulle". "Minun on niin vaikea kääntyä, pytty pääni päällä", vastasi Katri.
Mitä taas oikeanpuolimaiseen naapuriin tulee, ei häntä missään suhteessa voinut verrata kehenkään edellämainittuun, sillä hän oli tyttö, nuori, kuvankaunis tyttö, raitis iloisa, niinkun oikea Norrlannin impi yhdeksäntoista vuoden ijässä tavallisesti on.
Mutta poistui viimein naisten joukko, Niinmyös impi heidän seurassans, Toki leikittelit kerran vielä Vienot sormet ruususolmulla. Silmäns heitti hän viel nuorukaiseen, Poskil leimui kaino punerrus. Kaksi aamutähtee sillon peittyi Metsän reunaan pilvis ruusujen. Mutta harhaellen puiston yössä Nuorukainen kauvan käyskeli; Kalliol korkeel viimein seisoi, Meri aava alla aaltoili.
Ja impi istui, virttä kuunnellen, Ja silmät loi päin seuraa uljahinta, Ja poski punertui ja outojen Tunteiden alla kuohui hento rinta. Näin keväimensä vietti laulelmin Ja suven aiat lauluin sulostutti, Siks'kuin loi aika lunta hapsihin, Ja posken ruusut kaikki kalvetutti.
Päivän Sana
Muut Etsivät