Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. toukokuuta 2025
Miksi synnyin Tätä herrautta perimään? Enpä tiedä, hekumassa hourin, Huohottelen, neito vienoinen. Mutta ylistetty ollos, päivä, Koska elon kalleuden sain. Soma päivä, kaunis kultapaiste, Terveiseni sulle lähetän. Niinpä ylistelen armast päivää, Joka aukas tieni Kaunolaan; Sinnen morsiamena mä riennän, Riennän, riennän poskil hehkuvil.
Mutta poistui viimein naisten joukko, Niinmyös impi heidän seurassans, Toki leikittelit kerran vielä Vienot sormet ruususolmulla. Silmäns heitti hän viel nuorukaiseen, Poskil leimui kaino punerrus. Kaksi aamutähtee sillon peittyi Metsän reunaan pilvis ruusujen. Mutta harhaellen puiston yössä Nuorukainen kauvan käyskeli; Kalliol korkeel viimein seisoi, Meri aava alla aaltoili.
Niinkuin tuuli öisest, jäisest merest Miehen sieluun sanat puhaltaa: »Toisen lemmen-ystävän mä löysin, Hae itselles myös toinen sä», Sanoi neito, hyväst jätti, poistui, Ylevästi astuva Diana. Kotons raunioille mies taas käypi, Vitkon astelee hän öisel tiel Kelmentyneil poskil, katseel synkeel, Huomaamatta matkan joutumist, Huomaamatta onko yö vai päivä Käy hän synkeen salon hyminässä.
Mutta mies hän kertoileevi, Kuinka ennen lapsena Tässä karjas käydessänsä Taloa hän rakensi. Missä seisoi asuinhuone, Missä talli, ometto, Kuinka naapurien kanssa Raja-aidoist riideltiin. Kuinka kurja emäntäinen Isännältä löylyy sai, Kosk ei miesten työstä tulles Valmis ollut atria. Tätä kuulteleevi nainen Ilonaurun helinäl; Ruusut hänen poskil hohtaa, Katsantonsa liekehtii.
Päivän Sana
Muut Etsivät