Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Hän iski merkitsevästi silmää Séguinille; noilla oli luultavasti mielessä joku alhainen teko, noilla aviomiehillä, jotka tahtoivat käyttää hyväkseen sitä vapautta, minkä metsästyspäivä heille soi. Kun he olivat juoneet ja lämminneet, sanoi Beauchêne: "Rakas ystäväni, se on hämmästyttävää, miten te voitte elää tässä yksinäisyydessä keskellä talvea. Täällähän on niin ikävää, että kuolee.
Ilman sitä on elämä niin ikävää, ett'en huutaisi, jos joku uhkaisi ampua minut revolverilla. Ja asu päälle päätteeksi 12 hengen kanssa samassa hökkelissä joka haisee. Meillä ei ole varaa asua ilman hyyryläistä ja meidän täytyy sietää likaisten vaatteiden hajua, koska saamme niitten pesulla sinuakin elättää.
Voin kertoa sinulle, että Holt kyllä välisti lausuu jonkun sievän pilan 'patriootista', mutta ei tämä koskaan Holtista". Elina tähysti hetkisen maahan. "Mutta sinähän et ainakaan tunne hänen luonaan muuta kuin ikävää ja käyt siis hänen luonaan vaan näyttämässä hänelle kunnioitustasi". "Siinä myöskin erehdyt; setäsi ei ole mikään ikävä mies".
Näen hänet edessäni kun hän sunnuntaisin kulki kirkkoon äitinsä seurassa äiti oli pieni, kalpea, tummapukuinen, uuttera nainen, joka aina paitsi sunnuntaiaamupäivisin kutoi pitkää, ikävää sukkaa.
Kilpailijoille on hyvin ikävää, että te omistatte molemmat nämä ominaisuudet." Laulaja nauroi: "Minun ystäväni talossa on ainoastaan yksi tyttö hänen veljensä tytär; hän on hyvin vaatimaton ja vaan kolmentoista vuoden vanha.
Kuinka onnettoman ikävää oli ensimäinen nios; mutta eno otti kysyäksensä minulta, ymmärsinkö minä kieltä oikein, ja minun tuli tehdä selvä siitä, kuin olin lukenut. Eno kai tahtoi, sanoi Akseli, antaa sinun tunnollesi toisen suunnan. No niin, lisäsi ukko, ystävällisellä katseella Emmaan; vissisti luulin minä Emman liika hyväksi kaipaamaan sitä iloa, jota todellinen tieto lahjoittaa.
Leiriin päästyä miehet kysyivät vanhukselta, mitä vangille piti tehtämän. "Yöksi kupo olkia", vastasi vanhus, "ja huomisaamuna varhain hirsipuu". Sitten hän meni kuninkaan telttaan ja kertoi retken tapahtumat. "Meillä on vankien joukossa goottilainen karkulainen", sanoi hän lopuksi synkästi. "Hänet on hirtettävä huomenna." "Se on hyvin ikävää", sanoi Vitiges huoaten. "Niin, mutta välttämätöntä.
"Täytyy sentähden luovia, vaikka se on kyllä ikävää." Sitte ei kukaan heistä sanonut sanaakaan noin neljännekseen tuntiin. Silloin äkkiä leimahti ulkoa kirkas valo, joka valaisi linnan pihan, ikään kuin olisi ollut päivän aika. "Meille tulee valkeus," sanoi Donner jälleen, kun useat kimeät, uhkaavat äänet lähenivät, "mutta meille se ei kuitenkaan näy olevan iloista.
Elämä oli ikävää, läpeensä jokapäiväistä; jos hän joskus oli uskaltanut toivoa valoisammin, niin tiesi hän nyt, ett'ei hänellä ollut mitään toivomista vastaisuudessa. Joulu oli tullut, surullinen joulu Liisalle.
Tyyne punastui ensin, vaan pian katosivat ruusut hänen poskiltansa. »Manni olisi suonut minut paronille, ilman että se hänen sydäntänsä vähääkään olisi haitannut; Manni ei minua rakasta», ajatteli hän ja sanoi nyt: »Manni, älkäämme enää puhuko paronista, sillä minulle on se ikävää.» Samassa tuli patruuna sisälle saliin, jossa Manni ja Tyyne istuivat.
Päivän Sana
Muut Etsivät