Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Viion leskeä alkoi kammottaa täällä olo ja hän nousi lähteäkseen. »Se on lystikäs tuo meidän isä», sanoi emäntä, kun huomasi Viion lesken nauravan. »Mitä sinä taas kujeilet?» meni hän Nikkilältä kysymään hyväntuulisena. »Ei sinulle äiti kulta mitään.
Kyllä kai Heluna on jo poikinut, vai mitä luulet isä?» »Vähättelen.» »Mitä?» »Olkoon kun on tai ei, sama minulle on.» »Vaan eipäs ole rouva käynyt kymmentä markkaa hakemassa», hyvitteli emäntä ja katseli Nikkilää ja Elsaa vuoroon hyväntuulisena.
Hymy nuken kasvoilta oli kokonaan kadonnut ja suun ympärillä oli hempeän vakava, hieman surumielinen ilme. »Soma nukke», ihasteli lehtori hyväntuulisena. Hän riemastui kuultuaan, että vihdoinkin oli löytynyt nukke, joka miellytti Lauraa, hänen ainokaistaan. Hän ryhtyi heti puuhaan saadakseen nukelle oman varsinaisen asunnon.
"Kas, hyvää päivää, tohtori Watson", sanoi hän harvinaisen hyväntuulisena, "nyt saatte antaa hevosten levähtää ja tulla juomaan lasin viiniä minun kanssani sekä vielä sitäpaitsi onnittelemaan minua."
Siellä tuli Rimpiläinen, punottavana ja hyväntuulisena, heiskautellen vilkkaasti valkoista keppiään. Uutelan rinnassa alkoi taas kuohua. »Jokohan sekin sen tietää...?» hätäili hän. Rimpiläinen läheni. »Paha sillä on mielessä», päätti Uutela, »kun on noin suu syyringillä!» Rimpiläinen tervehti ja jatkoi: »No jo on hyvä kevät soap' moanmies olla tyytyväinen!» »Niin on niin on.»
Joka taholla ihanat ilmanrannat. Kelpasi tässä elää ja olla munkkiretkaleen, tuumii Johannes hyväntuulisena. Likkiä viiniä tässä tai vain muuten jouten istua, miettiä ja lueksia, ympärillä varjoisa, kukoistava yrttitarha, koko Rooman campagna jalkojen alla. On niitä miekkoisia miehiä ennenkin elänyt! Luostarissa on torni ja torniin sangen sokkeloiset käytävät, lopuksi jyrkät tikapuut.
Kadonneita etsittiin ja niiden vanhemmat olivat jo sairaat surusta. Sakun isä, lukkari Tenho Ossian Kuvatus oli ollut laiskan koulua pitämässä. Pojat olivat olleet hyvin unisia, eivätkä siis tehneet hänelle kiusaa. Siksi hän palasikin kotiinsa hyväntuulisena.
Ei tainnut täälläpäin niin kova ollakkaan?» »Ei, ei ollunna», vastasi Rimpiläinen, naurahti ja vilautti silmää: siitä savolainen aina pitää, että miehellä on sanat suussa! Nosti hattua ja lähti yhtä hyväntuulisena eteenpäin. Mutta Uutela vaipui entistä raskaampiin mietteisiin. Päivä, jolloin lapsen ristimisestä päätettiin, oli Uutelalle ankara.
Hänen piti mennä aikaisemmin, kun oli morsiusneitinä niinkuin Ojanniemen Marikin, joka oli tullut Elsaa hakemaan yhdessä mennäkseen. Viion leski heille hymähteli hyväntuulisena, kun he häntä pyörittelivät ja laittelivat, mutta hän oli kyllissään itsekseen.
Niinpä Olli-Pekka seuraavana aamuna tulikin Hetepellon ladolta heinään, mutta lato oli tyhjä ja niin hänen täytyi niine hyvineen kääntyä Ritanotkon ladolle ottamaan huonompia heiniä. Leppimäellä oli Olli-Pekka korjannut kaksi aittaa eloja varten. Ensimmäinen suurin työ oli ruveta vetämään eloja kotiin ja hyväntuulisena hääräili Ainokin, kun kuorma kuorman perästä tuotiin rukiita omaan kotiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät