Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Isäntänä peuhaa mies ja vaimo emäntänä pauhaa. Kilvan tarttuvat he maankamaraan, sitä vääntämään ja kääntämään nurin. Siitä nousee vilja ja vuoden runsaus aitat täyttää. Siunaus näin nousee maasta ja poikinut karja maitoa antaa. Lehtien syöjä lammaslauma kasvaa pehmeän villan, suopi talveksi lämpimän turkin. Näetpä kesä-illoin kotihin käyvän ammovan karjan ja määkyvät lampaat kilkkavin kelloin.
Tavallisesti kokoonnutaan vuosi vuodelta samaan paikkaan; sillä poro, niinkuin muutkin elävät, halajaa päästäksensä poikimaan samalla paikalla, jossa se ensi kerran iässään on poikinut. Se saattaa olla satojen penikuormien päässä siltä paikalta, ja kuitenkin se, ellei sitä estetä, rupee kulkemaan sinne päin ikäänkuin kompassin mukaan.
Hyvin joutavat nuo pennut sitä syöttämään.» »Ja johan se Jussi Vatasenkin musta lehmä on poikinut», meni Antti likemmä asiaansa. »Sekö Jouhkolan Voutilaiselta ostettu?» »Se.» »Vai poiki se jo! Lehmisvasikankohan se poiki», tiedusti emäntä. »Lehmis.»
»Jokohan lie se Littilän Vatasen musta lehmä poikinut», puhui Liperin Kutsun-kylän Antti Ihalaisen emäntä Anna Liisa ikäänkuin itsekseen, leipiä uuniin pannessaan. Se asia oli hänelle juolahtanut mieleen ihan vain yht'äkkiä. »Johan se kuuluu poikineen», myönsi Sormusen Miina, joka oli sattunut vieraaksi tulemaan ja hörppi nyt kahvia.
»Onkin noita olkia, kun siltä Ihalaiselta jäi otran olkiakin kokonainen närte riihenkin eteen.» »Vai närtteessä se Ihalainen piti otran olkiakin!» »Närtteessä.» Sillä lailla puhelivat he ajan kuluksi. Maija Liisa ryhtyi jo lohduttelemaan Anna Liisaa. Hän alkoi puhelulla haihduttaa pois turhia raskaita ajatuksia. Sitä varten hän kysyi: »Joko se on monta kertaa tuo punikki poikinut?»
Hän ei usko ihmisten muualla voivankaan elää kuin kaupungissa. "Ja sitten on koko joukko asioita, joita aivan täytyy piiloon pistää, vaikk'en tiedä miksi. Ajattelepas äiti, hätinä juuri saa sanoa, että meillä kotona on lehmiä, neuvoi täti, mutta voi minua, jos sanoisin, että joku niistä on poikinut! Tahtoisinpa tietää, millä lailla he luulevat saatavan uusia lehmiä, kun vanhat tapetaan jouluksi?"
Kadulla poikinut on jalopeura, Kuolleensa haudat maalle haukotelleet; Palavat miehet pilviss' otelleet on Riveissä, joukoissa, kuin sodass' aivan, Niin että Capitoliin pärskyi verta. Ilmassa miekan kalsketta on kuultu, Hevon hirnuntaa ja kuolon korahdusta; Ja kaduill' aaveet parkuin vaikeroivat. Oi, Caesar! tämä kaikk' on tavatonta, Mua säikyttää se.
"Puhukoot he siitä, että ritareilla ja ruhtinailla on voima hädästä auttaa, niinkuin he sanovat mutta kas minä luotan paraiten maisteri Dwining'iin, meidän apteekkariin, kummit", huusi toinen. Silmänräpäyksessä olivat nämät huutajat, kauniin Perth'in kaupungin porvarivaimoja, saavuttaneet ja piirittäneet lääkärin. "No, no mikäs nyt hätänä?" kysyi hän. "Kenenkä lehmä nyt on poikinut?"
Skonlasta saamallansa lainalla hankki Juhana lehmän, joka kyllä ei ollut äsken poikinut, vaan ei vielä ehtynytkään, antoi maitoa kumminkin kannun päivässä. Samoin saatiin Runsasta lainaksi neljä tynnyriä perunoita talvihintaan, ja se oli suuri etu, kun perunat muuten ovat kalliit huhtikuussa.
Kyllä kai Heluna on jo poikinut, vai mitä luulet isä?» »Vähättelen.» »Mitä?» »Olkoon kun on tai ei, sama minulle on.» »Vaan eipäs ole rouva käynyt kymmentä markkaa hakemassa», hyvitteli emäntä ja katseli Nikkilää ja Elsaa vuoroon hyväntuulisena.
Päivän Sana
Muut Etsivät