United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mieluimmin he tietysti tahtoivat saada Hans Nilsen'in; mutta tyytyisivät kehenkä hyvänänsä, jonka vanhimmat lähettäisivät heidän luo. Tämän kirjeen luettua, lausui vanhin heistä eräs vanhus, joka oli tuntenut Haugea ja työtä tehnyt hänen kanssansa: "No rakas Hans Nilsen! mitä sinä arvelet? Todistaako henki sinussa että sinun pitää noudattaa veljesten kutsumusta?
CASSIUS. Niin, ketä hyvänänsä: roomalaisill' On suonet niinkuin isillään ja raajat; Mut kuollut on, voi meitä! isäin henki, Ja äitiemme mieli meitä johtaa; Ikeemme sietämys on akkamaista. CASCA. Senaatti huomenn' aikoo, niin maar kuuluu. Julistaa kuninkaaks Caesarin; Merillä, mailla, kaikkialla saa hän, Pait Italiassa, kruunuansa käyttää.
"Makeiset", vastasi Sivelin hymyillen, "pyydän neiti Lydian pitämään hyvänänsä, mutta kirjeen tahtoisin takasin. Käärös oli oikeastaan toiselle menevä". "Toiselle?" kysyi Hovilainen suuresti harmistuen; "kenelle toiselle? Annalle ehkä taas?" "En sitä vielä voi teille sanoa", vastasi Sivelin. "Nyt ovat ihmiset hulluiksi tulleet", murisi Hovilainen, nousten ylös ja ottaen lakkinsa.
Hän tahtoi pitää suosittunsa; hän tahtoi pitää sen hyvänänsä maailmassa; vanhuksen mietteet eivät häneen koskeneet. Hän oli hänen isänsä, se on kyllä tosi; mutta kuitenkaan ei Gunhilda voinut mielipidettään muuttaa, Kun ei Bård tule! "Moukkako"? hän ei ole mikään "moukka". Gunhilda tahtoi päästä hänen luokseen, juuri hänen luokseen tahtoi hän mennä tänä iltana. Bård'in tulisi ottaa hänen heti.
Silloin muisti hän lord Winterin kohta saapuvan ja läsnä-olollaan antavan hänen vartijallensa uutta voimaa; hänen ensimäinen kokeensa oli mennyt myttyyn, vaan hän piti sen hyvänänsä, niinkuin keinoihinsa luottava nainen ainakin. Hän kohotti siis päätänsä, avasi silmänsä ja päästi heikon huokauksen. Tämä huokaus saattoi Felton'in vihdoin kääntymään.
Tietysti puhuttiin koko kaupungissa kippari Worsen olosta Haugelaisten kokouksessa, ja hän sai pitää hyvänänsä paljon iva-sanoja sen johdosta. Hänestä oli paras nauraa muiden kanssa; suuttuminen ei olisi asiaa parantanut, ja lopulta oli hän niin jumalaton että luki pöytärukousta Endre Egeland'in tapaan.
Bincentz ei häntä huomannut. Hän astui Klettermaier'in takaa tämän säikähtyneen miehen etehen. Wappu katseli häntä vajasta, jossa hän seisoi. Hän tarttui miehen kaulukseen, veti hänen pystyyn ja huusi hänen korvaansa: Hoi mies! tämäkö on työn tekoa? Laiskuri koska hyvänänsä minä tulen, istut sinä aina kädet ristissä nyt olen saanut tarpeeksi! Kyllä minä autan sinua jaloille, minä!
Niin, teidän ei tarvitse kiittää minua tästä tarjomuksesta, sillä oikeastaan tahtoisin uudistaa tuttavuuteni teidän kummi-tyttärenne kanssa! Tohtori oli todellakin niin hyväntahtoinen, että hän piti hyvänänsä tuota hävyttömyyttä; saihan hän sen kautta seuran pitkällä kotimatkalla.
Nyt molemmat saivat sekä pussittain että säkittäin pitää hyvänänsä tätä tavaraa. Eräänä iltana kohtasi Henrik pappia maantiellä. Pappi sanoi hyvää iltaa, puhui kaikenlaisista pitäjän pienistä asioista ja sanoi viimein, pistäen käsivartensa Henrikin kainaloon: Kuulkaappas, kelpo nuori ystäväni; en tahdo vaivata teitä, mutta ettekö pian ai'o tehdä loppua tästä?
Hän oli niin sen olennon näköinen, jonka muistin nähneeni myrskyisellä yöllä kolme kuukautta sitte, että taika-uskoinen tunne minua valtasi. Kun muut tulivat sinä hyvänänsä takaisin, virkoin minä heille mitä ukosta tiesin ja hän jupisi taas: "Mikseivät mene? He ovat ottaneet eläimeni kaikki pois pois, pois, pois nahkoine, sorkkineen", ja hän huokasi vaikeroiden.