Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Tyttö olikin kerrassaan miellyttävä, kun noin nojaavassa asennossa lepäili siinä sohvan nurkassa hieman väsyneenä ja hervotonna ja hienoilla hoikkasilla sormillaan hypitteli rannerengasta sylissään. Hitto kun oli sulavan mallinen! Pehmoinen villavaippa kierteli taipuisana solakan vartalon notkelmia ja valahti lanteilta syrjälle; jalka polki pehmoisesti jotakin vallatonta tahtia.
Ei niin rohkeasti, Feliks! Ei niin rohkeasti! huudahti parhaassa ijässänsä oleva jalo, miehuullinen, totinen, kaunis herra viisivuotiaalle pojalle, joka Sokolnits-linnan lavealla santakentällä pientä, tulista ja väkevää hevosta hypitteli, kannustaen sitä pikaiseen hyppäykseen. Ali sinut, poikaseni, santaan heittää, ellet varovasti sitä pitele!
Saavutettuaan pojat hypitteli hän markkoja kämmenellään ja kysyi: "Näettekö, mitä minulla on tässä kädessäni?" "Näemme; siinähän on kaksi herraa!" "Kaksi nuorta ja kaunista herraa!" "Nyt on seikka semmoinen, että te saatte nämä rahat, nämä nuoret ja kauniit herrat, jos vaan tahdotte ansaita ne." "Jos me tahdomme ansaita ne! Käskekää meitä ja me menemme vaikka mihin, vaikka tervatynnyriin."
Ottiko neitonen kihlat, antoiko kultanen suukkosen?" Topias nosti leikkihaluisen pojan jalkaterilleen seisomaan, hypitteli häntä hyvän kuuron, hokien: "Otti ja antoi, otti ja antoi." Hehkeämielisenä palasi sihteeri matkaltaan. Voita oli hän ostanut alle keskihintojen ja luudanvarret oli saanut monta prosenttia helpommalla kuin isäntänsä.
Kapteeni hypitteli lasta polvellaan, katseli miettiväisesti tuleen ja laulaa hyräili hiljaa, sillä hän huomasi, että Margareta oli lakannut neulomasta ja katseli häntä. "Niin," sanoi kapteeni, yhä valkeaan katsellen. "Minä sepitän tarinoita ja kerron niitä lapselleni.
Keveästi varustettuna, komeasti puettuna ja riemastuneena, kuin sulhanen hääpäivänsä aattona, Richard hypitteli ratsuansa kuninkaatar Berengarian kantotuolin sivulla, osotellen hänelle niitä erinäisiä maisemia, joita kuljettiin, sekä ilahuttaen jutuilla ja lauluilla kolkon erämaan sydäntä.
Se kun, näette, oli niin peräti siihen tyttöönsä mieltynyt... Anni, Anni, se oli kaikki... Annia vailla se aina oli ... ja kussa oven aukasi, niin jo huusi, että 'missä Anni, tuleppas minun luokseni, tule isän luokse, lapsi!... Ja sitä se päiväkaudet hypitteli ja sen kanssa rupemata leikki ... se sai tukasta repiä ja tehdä, mitä lie osannut ja tahtonut... "No, mikäs Annille nyt on tullut sitten?
Tärkein näistä oli epäilemättä hänen tutustumisessa kreivi Montijon perheeseen. Mutta ei hän silloin voinut edes aavistaakaan, että se 4-vuotias pikku Eugénie, jota hän Montijon luona Granadassa polvillaan hypitteli, parin kymmenen vuoden päästä istuisi Ranskan hallitsijan rinnalla keisarinnan kruunua kantaen.
"Kyllähän se, jos se niin passaisi ... niin eihän siinä muuta olisi... Vaan, vaan siin' on pikkunen välipila tullut tehdyksi..." Kalle ei tahtonut suoraan sanoakaan eikä ilennyt Reetastiinaa silmiin katsoa ... hypitteli vain piippuansa kämmenellään. "Se tuota ... se tuntui meinaavan juutas ... tämmyyttää käräihin..." "Mitääh?
Eikä se ollut edes oikeaa, rehellistä sadettakaan; semmoista vesisuhua vain. Sadepisarat olivat niin pienen pieniä ja keveitä, ettei niitä olisi voinut luulla juuri muiksi kuin sumuhiukoiksi, ja heikoinkin tuulen veto hypitteli niitä sinne tänne ihan mielensä mukaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät