Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Mutta ylinnä muita ääniä jyrisi Crispuksen huuto: "valvokaa! valvokaa!" Ajoittain vallitsi hiekkahaudassa hiiskumaton hiljaisuus. Tuntui siltä kuin ihmiset henkeä pidätellen olisivat odottaneet, mitä tuleman piti. Silloin ei kuulunut muuta kuin kumina hajoavasta kaupungista. Sitten pääsivät rukoukset, voihkeet ja huudot taasen vauhtiinsa. "Lunastaja, ole laupias!"
Tähän uhkaukseen vastattiin ylenkatseellisella hohotuksella, ja joku vastasi: »Ei huuto Lochowiin kuulu!» joka Campbellien tavallinen sananparsi tarkoitti heidän alkuperäisen perintömaansa olevan niin kaukana nykyisistä rajoista, ettei vihollinen sinne ulottuisi.
Vaikerrus ja parku Ja ilmaa viiltäväinen huuto kaikuu, Mut sit' ei kenkään tarkkaa; hullutusta On syvä murhe; kenen kellot soivat, Ei kysy kenkään; kunnon miesten henki Pikemmin lakastuu kuin hatun kukka: He potematta kuolee. MACDUFF. Liian jyrkkää, Mut liian totta! MALCOLM. Mikä uusin suru? ROSSE. Jo päivän vanha kertojaansa nauraa; Jokainen hetki uuden tuo. MACDUFF. Mitenkä puolisoni voi?
Se ankkurissa on, purjeet luotu, Mut lepo sille ei varsin suotu: Sen purje tempoo ja masto nytkii Ja vahtoisena sen rinta rytkii. Lepohetki se laivalla on paraikaa: Ken nukkuu, ken vielä atrioi. Mut kalliolt' äkkiä huuto kaikaa Kuin houkkion suusta ne sanat soi : »Jos te ette tohdi tyrskyjä voittaa, Niin mulle ruori, ma tahdon koittaa!»
Miehet etsiskelivät kokkapuheita laskien ruoka-pussejaan ja muutamat jalkaansa ontuen kiroilivat sitä helvetin kiirettä, kun eivät jouda junaa senvertaa seisahuttaa, että siitä jäseniänsä loukkomatta saisi alas astua. "Jesus siunatkoon! kuinka siinä on käynyt?" Tuo huuto kuului hiukan etäämmältä ja oli laadultaan niin hätäinen, että se sai kaikki miehet sinne päin juoksemaan.
Usein pistäysi hän piiloon johonkin soppeen, nauttien siellä iloista vapautta, loikoillen huoletonna. Silloin kuului yli kyläkunnan Mattilan emännän kimakka huuto: "Huuto-Jussi! mihinkä riivattuun se Jussi nyt meni!"
Keikahtelivat pussit, tömisi heidän allansa kuiva tanner; ja kuului toisten veljesten huuto, manaten riitamiehiä malttiin ja sopuun. Mutta tielle takaisin kiirehti taasen Eero, ja riensivät toiset häntä pelastamaan hirmuisen Juhanin kynsistä, joka juoksi jo nuorimman veljensä kantapäissä. TUOMAS. Seisahdappas koreasti, Juhani. JUHANI. Minä hänen nykistän! TUOMAS. Koreasti, poikaseni.
Ainoa huuto kuului, ja syvyyteen vajosi mies, lapsen isä. Mutta sama aalto, joka isän hautaan painoi, kantoi äidin lapsineen turvaan, saaren ruohoiseen rantaan.
Soi siellä huokaus ja huuto, parku yön halki tähdettömän, tuska moinen, niin että ensin puhkesin ma itkuun. Sekoitus kielten, kirot kauhistavat, sävelet vaivan, äänenpainot vihan, käheät, kirkuvat, ja kättenvääntö sai aikaan pauhun, joka aina kiertää tään ilman ajattoman kautta, niinkuin käsissä rajumyrskyn hiekkapyörre.
Saatuani parahiksi vaatteeni kuivamaan kuumalle kalliolle ja valmistuessani ilmakylpypuvussa itse heittämään siimani siinä salaisessa toivossa, että toverinikin saisin pian nähdä samanlaisessa, kuuluu taas samasta paikasta kuin äsken haavin huuto. Kallella on taas kala ja kun kaiken muun unhottaen riennän juoksujalassa sitä ottamaan, käy minulle samalla tavalla kuin äsken.
Päivän Sana
Muut Etsivät