Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. marraskuuta 2025
Hän oli pitkävartaloinen nuori mies, puettu ihan viimeisimmän muodin mukaan, kasvot kauniit ja kalpeat, ja silmien ympärillä tuo väsymyksen merkki, jota nykyajan nuoret herrat pitävät suurimpana loistona. "Hurraa päivän kunniaksi, pojat!" Yleinen riemu. Sairas lapsi kumartui ulos ikkunasta. "Mamma, minä tahtoisin myöskin lipun, niin antaisi tuo siisti herra minullekin leivoksia ja appelsiineja."
Sai ilta jo, taistelon keskeyttäin, Schwerin tuli taas: oli kestänyt hento, kuin kestää päin rajumerta paas; tuli leikistään, tykit leiriin toi, ja hänt' urhot harmajapäät ihannoi, hänet Drufva sylihin sulki, ja huikea hurraa soi. Nuor' urho! Noin nimes loistettaan jo varhain loi. Tie viittasi toivohon kirkkaimpaan, mitä nähdä voi! Mut ah, pian päättyvä tie oli tää!
Juodaan sen malja, että laivakulun taas saattaa sanoa alkaneen ja että me täällä Lapin porstuassa ... olemme tulleet saatetuiksi ... saatetuiksi muun maailman ... suuren maailman ... yhteyteen ... hm ... mikä ei tapahdu kuin yksi kerta ihmis- ... hm ... yksi kerta vuodessa ... minä en ole mikään kaunopuhuja, mutta minä pyytäisin, että joisimme ... että tyhjentäisimme klasin eli maljan ... eläköön kapteeni Fellman ... hurraa!
Voi, jos saisit viettää joulua täällä, Helka, ehkä täti ja setä suostuisivat tulemaan tänne, tuumi Meeri. Se kyllä olisi hauskaa; mutta monet tuulet ennättävät sitä ennen puhaltaa, niin on meidän vanhan Vapun tapana sanoa. Niinhän se on. Hurraa, nyt on minun köynnökseni valmis!
Soudettiin kaikin voimin. Kuu nousi ja heitti puolen tunnin ajan valonsa saarien yli, joita kohden kuljettiin. Kuun valo rohkaisi myös wangwanoiden mieliä; mutta vielä kuului takaa surkeat huudot: "Herra, voi herra! Tuo tänne venhe venhe!" Saaret näyttivät yhä suuremmilta ja selvemmiltä kuun valossa. Hurraa, poikani, jo saavumme saariin! sanoi Stanley.
Hän tulee katsomaan sinua Mas'r Davyn kanssa kaikkein kirkkaimpana iltana setäsi elämässä, mikä, Jumal'auta, ikinä oli taikka vasta on. Hurraa!" Kun Mr.
Vihdoin Hannu keijahti alle. "Hurraa", huusivat läsnä olevat nuoret miehet. Vihasta väristen nousi Hannu. "En ole tässä pitäjäässä löytänyt vertaistani painimisessa. Mistä asti olet?" "Tästä kylästä ollaan", virkkoi Juho. "Sen valhettelet!" huusi Hannu. "Minulla ei ole sitä tapaa", sanoi tyvenesti Juho. "Olenhan Inkolan Juho". "Inkolan Juho!" huudahti Hannu. "No, kaikista tulee miehentapaisia.
Blitzdonnerkreutzpappenheim, nyt on jo aika, että satulanlyöttämä rakuunakin lähtee etsimään tovereitaan Breitenfeldin pelloilta ja Lützenin ojista. Jumala varjelkoon kuningasta ja isänmaata, hurraa!
Muutamia värähdyksiä näkyi hänen kasvoissansa, voimatta kuitenkaan tehdä niitä elävämmäksi; ne pysyivät synkkinä, ainoastaan silmänräpäyksen ajaksi kalveten. Sotamiehet huomasivat De la Barren tulon ja Aabel kysyi lähinnä seisovilta: »Emmekö hurraa myöskin De la Barrelle?» »Se on teidän asianne», vastasi Simo. »Jalkaväellä ei ole mitään tekemistä sen miehen kanssa.»
Joukko laulaa: Kuin virpa vihanta tuo neito ihana, Niin suloinen ja kaunis kuin kukka nurmella. On lumivalko otsa ja kaunis katsanto, Käynti norja, nopsa ja sorja vartalo. Ken tuon neidon saa, sille hurrataan: Hurraa, onnellista sulhoa! EEVA riistäytyy irti ja juoksee Junkan luo peittäen päänsä hänen poveensa kuin piiloutuakseen. JUNKKA. Rakas, oma lapseni. Hyyrynkyyryläiseni.
Päivän Sana
Muut Etsivät